« Takaisin

Bohemian Rhapsody

Kulttuuri- ja tiedetoimittaja Tapio Sippoin

Bohemian Rhapsody on hiukan ylipitkä elokuva yhdenlaisesta rockmusiikin kehityskulusta Freddie Mercuryn elämänkaaren kautta ja samalla kuvaus Queenin historiasta. Mikään järisyttävä kunnianosoitus Queenin musiikille tai yhtyeen legendaariselle laulajalle Freddie Mercurylle elokuva ei kuitenkaan ole. Juttu kulkee Farrokh Bulsaran eli Freddien varhaislapsuudesta aina hänen kuolemaansa saakka. Farrokh-Freddie syntyi Sansibarin saarella Itä-Afrikan rannikolla persialaistaustaiseen perheeseen, mutta Sansibarista ei elokuva käytännössä kerro tai näytä mitään. Freddien kodissa uskontona oli zarathustralaisuus. Niille jotka eivät tiedä, kerrottakoon, että nykyisin Sansibar on puoliautonominen osa Tansaniaa. Farrokh lähetettiin kahdeksanvuotiaana Bombayhin Intiaan englanninkieliseen sisäoppikouluun, missä hän sai koulukavereiltaan lempinimekseen Freddie.

Mercuryn elämän lopusta leikataan tarinassa myös pois ”sisäsiististi” ne muutamat vuodet, kun hän harrasti seksiä ainakin satojen miesten kanssa ja valmistautui kuolemaansa, koska sairasti AIDSia. Elokuva etenee koko ajan Freddien tarina edellä ja yhtye Queen jää osin tarinassa sivurooliin, vaikka niin ei ehkä pitäisi olla. Rockin ja Queenin sijaan keskiöön tuntuu nousevan homoseksuaalisuus ja sen aiheuttamat jännitteisyydet yhteiskunnassa ja Freddien persoonassa. Myös rokkareille niin tuttu päihdekulttuuri ilmiintyy elokuvassa kyllästyttämiseen asti. Elokuva väristää totuutta Freddie Mercuryn sairauden kohdalla. Historiallisten lähteiden mukaan, kun Mercuryn entisiä rakastajia oli alkanut kuolla aidsiin, hän kävi testissä vuoden 1985 lopulla, mutta tartuntaa ei vielä silloin havaittu. Keväällä 1987 Mercury sai aids-diagnoosin. Hän ei kuitenkaan puhunut sairaudestaan edes ystävilleen. Live Aid oli usealla paikkakunnalla yhtaikaa 13. heinäkuuta 1985 järjestetty konserttien sarja, jolla kerättiin rahaa Etiopian nälänhädän uhreille. Elokuva väittää, että koko Queenin porukka tiesi tuolloin Freddien sairaudesta. Sairasta elokuvabisnestä ja ikävää historian vääristelyä, tuumin minä.

Muutenkin elokuvan käsikirjoitus on melko vinoutunut. Freddien ensimmäinen yhtye oli nimeltään The Hectics ja siitä elokuva ei kerro mitään. Hän lauloi myös bändissä nimeltä Sour Milk Seah. Fakta myös on, että Mercury toimi Queenin laulusolistina vuosina 1970–1991 ja nousi yhtyeen mukana maailmanmaineeseen. Hän julkaisi 1980-luvulla myös kaksi sooloalbumia ja muutaman singlen. Myöhemmin hän palasi takaisin Queeenin jäseneksi. 

Joka tapauksessa Freddie Mercurysta tuli yksi maailman rakastetuimmista viihdyttäjistä ja menestyksensä aluksi hänen työmaana oli Queen. Yhtyeen rakettimainen nousu, ikoniset kappaleet, uskallus käyttää esim. oopperaa rockissa ja yleensäkin se vallankumouksellinen soundi ovat kaikille tietysti tuttuja. Koko se spektaakkelihakuinen rockdraama oli vähällä tuhoutua, kun Mercuryn elämä lähti syöksykierteeseen. Yhtyeen melko melankolinen ja oikeastaan vähemmän voitokas paluu kulminoitui vuonna 1985 ikoniseen esiintymiseen Live Aid -konsertissa. Bohemian Rhapsody on joka tapauksessa viihdyttävä pläjäys. Joku voisi väittää, että Queenin perintö inspiroi monia unelmoijia, ulkopuolisia ja musiikkia rakastavia tänäkin päivänä. Asiasta voi tehdä joitakin johtopäätelmiä katsomalla tämän ihan katsottavaksi kelpaavan musiikkielokuvan.

Ensi-ilta: 02.11.2018

Ikäraja: Sallittu

Pituus: 135 min.

Käsikirjoitus: Anthony McCarten

Näyttelijät: Rami Malek, Aidan Gillen, Lucy Boynton

Genret: Rockelokuva, draama

« Takaisin