« Takaisin

Mr. Jones

Kulttuuri- ja tiedetoimittaja Tapio Sippoin.  03.02.2020

Elokuva kertoo järkyttävän huonosta yhteiskuntasysteemistä (kommunismista) ja sen seurauksista. Valistus on naamioitu tositarinaan aikansa nuoresta nerokkaasta toimittajasta ja hänen ”seikkailustaan” Ukrainassa. Seikkailun kohteena ollut tapahtuma tunnetaan nimellä holodomor. Se oli Ukrainassa vuosina 1932–1933 raivonnut Neuvostoliiton ja sen kommunismin aiheuttama nälänhätä, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 3–14 miljoonaa ukrainalaista. Nimitys holodomor tarkoittaa ”nälkään tappamista”. Pahimmillaan tilanne paheni kannibalismiksi. Kansanmurhaksi tapahtuman on tunnustanut parikymmentä valtiota. 

Ukraina ei ollut ainoa kommunistisesta systeemistä kärsinyt maa tässä tilanteessa, sillä Neuvostoliitossa esiintyi samanaikaisesti nälänhätää myös muualla. Osa syistä oli ihan muualla, sillä ukrainalaisten siemenvilja otettiin holodomorin aikana valtion haltuun, Neuvostoliiton viljanvienti länsimaihin moninkertaistui. Kauheaa oli myös se, että ukrainalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko Lazar Kaganovitš ehdotti Stalinille maatalouden kollektivisoinnin ja ukrainalaisten kansanmurhan yhdistämistä, jotta paikallisten kommunismin vastustus saataisiin murskattua.

Elokuvan tarina: Elokuvan juoni on eettisesti korkeatasoinen. Maaliskuussa 1933 walesilainen toimittaja Gareth Jones (James Norton) nousee junaan Moskovassa matkustaakseen Kharkoviin, Ukrainaan. Kharkovissa olisivat Neuvostoliiton uudet panssarivaunutehtaat, joista hänen pitäisi lähettää ylistysraportti länsimaihin. Jones nousee salaa pois tästä junasta ja vaihtaa toiseen junaan. Tuon junan matkustusvaunu on täynnä nälkiintyneitä ihmisiä. Kohta Jones jää pois pienellä asemalla jatkaen matkaansa jalkaisin. Kulkiessaan Ukrainan läpi hän kohtaa maata riivaavan nälänhädän kauhut. 

Vaellus oli kauhea. Kaikkialla on kuolleita ihmisiä, hätäleivän jakamiseen kokoontuneita nälkäisiä, harhailevien orpolapsien joukkoja ja jopa ihmissyöntiä, sekä Neuvostoliiton salaisen palvelun miehiä, jotka järjestelmällisesti estävät kansaa saamasta tietoa vallitsevasta katastrofista. Hirmuvaltias Stalinin viisivuotissuunnitelma ja pakotteet maataloudelle ovat johtaneet Ukrainan ja sen kansan kurjuuteen ja tuhoon. New York Timesin toimittaja Ada Brooksin (Vanessa Kirby) avulla Jones onnistuu levittämään järkyttävät katastrofiuutiset länteen pakottaen vastustajansa, Pulitzer-palkitun ja neuvostomyönteisen toimittajan Walter Durantyn (Peter Sarsgaard) nöyrtymään. 

Rinnakkaistarinana elokuvassa kulkee kirjan kirjoittaminen. Elokuva alkaa kirjoittamisesta ja takautuu aina väliin kirjailijan ajatuksiin kirjoituskonetta naputtaessaan. Kirjoituskonehan oli jo aikoinaan mullistava keksintö, joka tunnetaan nykyisin nimellä ”reaaliaikainen tulostin”. Elokuvan mukaan Eläinten vallankumous -kirjan kirjoittaminen tapahtuu osin Ukrainan vuoksi. Eric Arthur Blair juttelee Jonesin kanssa ja saa siitä inspiraatiota. Eric Blair tunnetaan yleensä kirjailijanimellä George Orwell.

Kritiikkiä: Elokuvassa on varsin hyvä ja siinä on autenttisuuden tuntua.  Moskovan toimittajien rappio kovien huumeiden ja orgioiden keskellä oli räikeä vastakohta Ukrainan holodomor-antiorgioille. Tarina virtaa kuin Vantaanjoki, eli hiukan sameana, mutta perille. Elokuvan puvustus on osaavaa. Kameran käyttö ja leikkaus asiallista, lukuun ottamatta paria liioittelevaa sähellystä, joilla kamerakuvan on pyritty tuottavan paniikin ja kiireen tuntua. Kyseinen tunnun haku epäonnistuu pahasti. Musiikki luo totutusti noin 70% tunnetiloista ja sitä ymmärrystä käytetään elokuvassa sumeilematta ja hiukan liioitellen. 

Näyttelijät James Norton ja Vanessa Kirby onnistuvat rooleissaan miellyttävästi. Ohjaus ja käsikirjoitus ovat laadukkaita. Puolassa, Skotlannissa ja Ukrainassa kuvattu Agnieszka Hollandin ohjaama elokuva perustuu tositapahtumiin ja katsojasta juoni vaikuttaakin melko aidolta.

Ensi-ilta: 14.02.2020

Ikäraja: 12

Pituus: 118 min.

Ohjaus: Agnieszka Holland

Näyttelijät: James Norton, Vanessa Kirby, Peter Sarsgaard

Genret: Draama, Jännitys

« Takaisin