« Takaisin

Tolkien

Kulttuuri- ja tiedetoimittaja Tapio Sippoin

Nyt pääsee suomalainen osaaminen isosti esiin. Ja elokuva on hyvä! Dome Karukosken ohjaama Tolkien on mainio elokuva. Tarinan kohteena on elokuvaikoni, jota tunnetaan melko heikosti. J.R.R. Tolkien tunnetaan Taru Sormusten Herrastaja Hobitti-tarinoiden luojani. Harvempi kuitenkaan tietää brittiläisestä fantasiakirjailijasta kovin paljoa enempää, sillä hänen luomuksensa kasvoivat kirjailijaa itseään suuremmiksi ilmiöksi.

Elokuva jää hiukan kesken, sillä se keskittyy Tolkienin elämänkaareen keski-ikään asti. David Gleesonin ja Stephen Beresfordin käsikirjoittama ja Dome Karukosken ohjaama Tolkien pyrkii selittämään kirjallisuusklassikoiden syntyyn liittyvää taustaa tutkimalla kirjailijan ”sielunelämää” sopivan läheltä sivusta tarkkaillen. Samalla elokuva valottaa sitä, millainen ihminen nuorena poikana orvoksi jäänyt John Ronald Reuel Tolkien oikeastaan oli ennen kirjailijana läpimurtoaan, ja millaisista lähtökohdista jo monta sukupolvea fanituttanut klassikkopläjäys sai alkunsa.

Pääasiassa Karukosken elokuva sijoittuu Tolkienin nuoruusvuosiin ja myös sota-aikaan, jolloin hänestä oli vasta kehittymässä ja muotoutumassa varsinainen kirjailija. Elokuva on onnistuneella tavalla yhtä aikaa kasvutarina ja rakkauskertomus, sillä kirjoittamisen tuskaan sekoittuu naisenkaipuu, jolla on sitkeä kohde. Tolkienhan löysi elämänsä rakkauden samasta ”orpokodista” jo teini-ikäisenä.

Leskenpojan tarina on osuva aikakautensa kuvaus. Etelä-Afrikassa syntynyt Tolkien jäi isän kuoltua pikkuveljensä kanssa yksinhuoltajaäidin hoidettavaksi. Pojat menettivät pian äitinsäkin ja jäivät orpoina katolisen papin huollettavaksi. Katolisen papin ja rikkaan ylhäisörouvan sydämellisellä tuella ja stipendin turvin Tolkien pääsi yliopistoon. 

Kielitieteistä kiinnostunut Tolkien alkoi kehitellä omia kieliään. Yhtenä kielellisenä esikuvana toimi myös suomi, mikä myös elokuvassa hienosti mainitaan. Kolmen ystävänsä kanssa hän muodosti toinen toistaan tukevan ja inspiroivan “veljeyden”, ja he kertoilivat ideoitaan toisilleen aluksi teekuppilassa, myöhemmin myös ”sosiaalisesti hyväksyttyjen teknisten liuottimien” parissa. Samalla Tolkien rakastui palavasti kauniiseen Edithiin.

Alkoi Ensimmäinen maailmansota, jonka myötä myös Tolkien ystävineen päätyi Ranskaan länsirintaman juoksuhautoihin. Tämä on elokuvan traagisin osuus. Siellä juoksuhaudoissa tapahtuu mystisiä asioita. Sodan raadollisuuden ja inhottavuuden kautta Karukoski ottaa käsittelyynsä myytin nuorukaista, jonka sydän sykkii kielitieteelle, kaveriporukalle ja fiksulle naiselle. Myytti heppulista, joka sinkoili ja ruhjoutui (ehkäpä myös hioutui) läpi taiteilijan poltteiden ja haasteiden vääjäämättä kohti sitä hetkeä, jolloin hänestä tuli koko maailman tuntema suuri kirjailija.

Näyttelijät ovat osaavia kautta linjan. Elokuvassa Tolkienia onnistuneesti esittää Nicholas Hoult  ja samoin Edithiä Lily Collins. Muissa rooleissa nähdään mm. Derek Jacobi Tolkienia kielellisesti stimuloivana ja inspiroivana professorina, ”henkisenä kasvatusisänä” ja pappina Francis Morganina Colm Meaney, sekä Tolkienin nuoruuden sivistyneenä kaveriporukkana Patrick GibsonAnthony Boyle ja Tom Glynn-Carney.

Ensi-ilta: 03.05.2019

Ikäraja: 12

Pituus: 112 min.

Ohjaus: Dome Karukoski

Käsikirjoitus: David Gleeson, Stephen Beresford

Näyttelijät: Nicholas Hoult, Lily Collins, Colm Meaney, Derek Jacobi

Genret: Draama, elämänkerta

« Takaisin