« Takaisin

Älä mene nukkumatta onnesi ohi


Jyrki Joensuu, psykiatrian erikoislääkäri


Kuvituskuvat ovat kuvataitielija Aleksi Joensuun kokoelmista.

(Jyrki Joensuu, psykiatrian erikoislääkäri)
Delfiinin suuvärkki näyttää siltä kuin se hymyilisi koko ajan, kuin se nauttisi elämästä. Tiedemiehet ovat tutkineet delfiinien hermostoa ja todenneet, että eläin voi olla puoliksi nukuksissa. Delfiinin toinen aivopuolisko voi olla unessa, kun toinen aivopuolisko hoitaa merellisiä arkiaskareita. Kuinka tiuhaan niillä on vuoronvaihto, tai haukkuuko toinen aivopuolisko toista laiskuriksi?
Ihmiset ovat rajoittuneita, he ovat joko hereillä tai unessa. Jos jokin ihmistä yhdistää eläinkuntaan, se on uni. Kaikki eläimet nukkuvat jonkin osan vuorokaudesta. Banaanikärpäselläkin toimii unen ja valveen säätely. Jotkut nukkuvat vähemmän, esimerkiksi lammas, jolle riittää neljä tuntia unta vuorokaudessa. Sen vuoksi ”yöllä kedolla oli paimenia kaitsemassa lammaslaumaansa”.
Unikekoja edustaa siili, jonka täytyy hereillä ollessa syödä koko ajan, sillä unten mailla se viettää 17-18 tuntia vuorokaudessa.
Ihmislajin yksilöt ovat unen tarpeessaan yksilöllisiä. Yksi tarvitsee 10-11 tuntia, kun toinen pärjää 6 tunnilla.

Koulumenestys riippuu nukkumisesta

Koululaisia kannustetaan tekemään ahkerasti läksyjä. Vähintään yhtä tärkeää on varmistella, että koululainen nukkuu mahdollisimman paljon. Päivällä omaksuttu uusi tieto tallentuu muistiin nukkumisen aikana. Tieteellisesti tutkittua. Nukkuminen ehkäisee ylipainon kertymistä, mikä alkaa Suomessakin olla nuorten ongelma. Tieteellisesti tutkittua.
Jätän jatkossa pois ”tieteellisesti…”. Mainitsen erikseen, jos ei ole tutkittua.
Kouluvaikeudet, levottomuus, lasten kaikenlainen häiriökäyttäytyminen osittain johtuvat riittävän unen puutteesta. Lapsen unen riittävyys on helppo selvittää. Jos aamulla häntä täytyy työläästi herätellä tai hän valuu herättyään takaisin sänkyyn, tyhmäkin tajuaa, että lapsi ei ole nukkunut tarpeeksi.
Fiksu vanhempi päättää tällöin, että huolehdin siitä että kersa menee illalla ajoissa nukkumaan. Kuria, kuria tarvitaan, niin lapselle kuin vanhemmille. Joka kuritta valvoo, se huonosti pärjää.
Lapsi voi väittää, että hän ei saa illalla unta klo 21. Hänellä on ehkä ollut liian aktiivinen vaihe ennen nukkumaan menoa. Fyysinen rasitus, varsinkin yhdistettynä henkiseen jännitykseen saa aikaan vireystilan jatkumisen. Täysin älytöntä on esimerkiksi kiekkotreeni klo 20 jälkeen illalla.
Myös henkisemmät harrastukset tuottavat kohonnen vireystilan, esimerkiksi keskittymistä ja nopeutta edellyttävä tietokonepeli – tai soittoharjoitus. Musiikista puheen ollen: ei tarvitse itse tehdä mitään stressihormonien nostamiseksi; siihen riittää pelkkä kova ääni! Illalla sänkyyn mentyä laittaa kuppimalliset korvakuulokkeet päähän ja toistolaitteen äänenvoimakkuuden nupit kaakkoon, ja nukahtamisen vaikeus on taattu.
Jos liian myöhäisestä nukkumaan menosta on tullut pitkäkestoinen tottumus, nukkumaan menoa voi aikaistaa 5 minuutilla kerrallaan. Parissa viikossa unirytmi löytyy kohdalleen.

Aikuiselle pelotteluosio

Liian vähäisen nukkumisen haittoja on tutkittu paljon. Lista on tämmöinen: verenkiertoelinten sairaudet kuten sydäninfarkti ja verenpainetauti, diabetes, syöpä, vastustuskyvyn heikentyminen tulehdustauteja kohtaan, ylipaino, masennus.
Yhdenkin todella huonosti nukutun yön seuraukset ovat tuttuja useimmille. Emme tiedä, kuinka monia virheellisiä päätöksiä on tullut väsyneenä tehdyksi, kuinka monen työpäivän suoritukset ovat jääneet alakanttiin, kuinka monta kolaria, kaatumista, sormella vasaraan lyöntiä (kirjoitan tätä hieman väsyneenä, tunnustan), väsymys osaltaan on saanut aikaan. Turhia riitoja, unohduksia.
Joskus ihmiset luulevat, että liian vähäinen uni tulee kuitatuksi sillä, että viikonloppuna nukkuu puolille päiville. Ei se toimi, sillä elvyttävän, syvän unen osuus nukkuma-ajasta vähenee aamua kohti. Iltayöstä sitä on eniten, aamupäivällä tuskin mitään. Yksinkertaistaen: 6 tuntia unta klo 22-04 tuottaa enemmän elpymistä kuin 6 tuntia klo 04-10.

Taistelu univarkaita vastaan

Ennen vanhaan käytiin taistelua ihmisten sieluista. Nyt taistellaan ihmisten ajasta. Homma menee päinvastoin kuin työnteon korvaamisessa. Palkkatyössä ihmiselle maksetaan siitä että hän luovuttaa aikaansa maksajan toivomalla tavalla.  Viihteen tavoitteena on että ihmiset itse maksavat siitä, että he saavat luovuttaa aikansa muille. Ilmaista viihdettä ei ole.
Joskus ihmetellään, miten olen ehtinyt tehdä monenlaisia asioita. Paljastan: minulla on päivittäin aikaa pari tuntia enemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. Se tekee viikossa 14 tuntia ”ylimääräistä” aikaa. Siinä ehtii vaikka kirjoittamaan Uutislähteeseen ilman että uhrautuu mitenkään.
Televisio on tärkein univaras. Television äärellä myöhään jököttäminen on tapa, johon moni on huomaamattaan langennut. Onneksi siitä voi tottua pois. Minun vapaa aikani johtuu siitä että katselen vähän televisiota.
En hienostele kyldyrellisti, enkä nyrpeile vulgääriä telkkaria vastaan. Satuin vieraantumaan televisiosta parikymmentä vuotta sitten, ja se johti ankaraan nirsoiluun ohjelmien valinnassa. Kun nykyisin työn vuoksi yövyn toisella paikkakunnalla 2-3 kertaa viikossa, halajan television ääressä lojumista. Pahus soikoon, arki-iltana en aina kahdeksalta kanavalta löydä ainuttakaan kiinnostavaa ohjelmaa.
Television rajoittaminen on mahdollista kenelle tahansa. Ajatelkaa! Saa mennä illalla nukkumaan, kun väsyttää. Ei tarvitse manata puolen yön jälkeen, että olipa tyhmä filmi ja että jää taas yöuni lyhyeksi!
Ehkä elämänkumppanin kanssa tai itsekseen keksii jotain kivaa television sijaan. Parasta on, jos tulee nähdyksi todella makoisa ikioma uni. Silloin nukkuu onnensa kohdalle.

« Takaisin