« Takaisin

Kiekkokausi pakettiin

Ari Tulla. 20.03.2020

Kiekkokausi päättyi tavalla jota kukaan ei olisi toivonut. Pudotuspelien katsomisen sijaan kiekkofanit eri puolella Suomea voivat nyt katsella vaikka niitä vanhoja maalikoosteita jotka löytyvät runkosarjan peleistä päättyneeltä kaudelta. Kiekkokauden kliimaksi kevään MM-kisat Sveitsissä on myös peruttu.

Pelicansin kauden yhteenvetona voidaan todetta, että vihkoon meni. Kausi oli kaoottinen, valmentajia tuli ja meni, pöytäkirjaan merkittyjä pelaajia pyöri hallilla kuin Stockmannin pyöröovissa aikoinaan. Joukkueen päävalmentaja Jesse Welling luki lunttilapusta joidenkin pelaajien nimiä. Ei hänkään kaikkia voinut muistaa. Joukkueen kokoonpanossa oli kauden mittaan yli 50 pelaajaa, eräänlainen ennätys sekin. Nöyryyttävältä jumbosijalta kuitenkin vältyttiin, kiitos Sportin, joka ”onnistui” tumpeloimaan kautensa vielä hiukan pahemmin.

Sitten kauden onnistujiin Lahdessa. Pitkin kautta seurasin Waltteri Merelän otteita kaukalossa. Tai hän oikeammin omalla pelaamisella, ajoittain vahvalla tekemisellä ja yritteliäisyydellä kiekollisessa pelissä pisti silmään. Pisteitä tuli 7+11. Tulokaskauden onnistuja kieltämättä.

Iin taikuri Juhamatti Aaltonen tuli edellisellä kaudella Lahteen kesken kauden ja ihastutti lahtelaista kiekkoyleisöä vajaan puolentoista kauden verran tällä kierroksella. Kultakypärä päässä Aaltonen hoiti myös alivoimavastuuta. Puolustuspelaamisessa selkä taas nousi suoraksi joskus aika helposti. Aaltonen lähti loppukaudesta hakemaan mestaruutta Oulusta, mutta sen tavoitteen koronavirusepidemia teki tyhjäksi.

Joukkueen kapteeni Hannes Björninen näytti esimerkkiä kaukalossa ja sen ulkopuolella. Harmillinen loukkaantuminen tammikuussa vaikutti varmasti koko joukkueeseen. Björnisen tehot 39 ottelussa, 11+18. Liigan paras aloittaja, jolle on kysyntää, kun kevään siirtomarkkinat pääsevät käyntiin.

« Takaisin