« Takaisin

Salomon salaisuus, kirjan arvio

Kulttuuri- ja tiedetoimittaja Tapio Sippoin  24.03.2020. 18:48:32

Kuningas Salomo on merkityksellinen ja taruja pursuileva hahmo, jonka historiallisesta olemisesta käydään tiedeyhteisöissä edelleen vääntöä. Nykyisin vallalla olevien tärkeimpien tieteellisten tulkintojen mukaan Salomo on joko täysin mielikuvitushahmo, kuten joulupukki tai Darth Vader, tai toisen lähes yhtä paljon kannatetun teorian mukaan Salomo on ollut oikea historiallinen henkilö, jonkin sortin pieni kyläpäällikkö. Raamatussa Salomo sijoittuu aikaan noin 900 eKr., jolloin Jerusalemissa ja sen lähiympäristössä nykyisin muun muassa tiedetään vahvan tieteellisen näytön ansiosta asuneen enintään noin tuhat ihmistä. Raamattu taas kertoo aivan toista.

Miksi Raamattu liioittelee Salomon mahtia?

Asiasta on monia näkemyksiä. Yhden näkemyksen mukaan Salomo joutuu piilotetun kritiikin kohteeksi. Raamatun takia kuningas Salomo tunnetaan lähinnä viisaana ja rikkaana temppelin rakennuttajana.  Toisaalta hänestä välittyy Raamatun perusteella myös negatiivinen kuva kansansa orjuuttajana, joka syyllistyi myös vieraiden jumalien palvelemiseen. Kuninkaan monet vierasuskoiset ulkomaalaiset vaimot nähtiin osin syyksi Salomon lankeamiseen ja lopulta valtakunnan jakautumiseen. 

Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti, kenttäpiispa Pekka Särkiö on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan Salomon hahmoon liittyvistä jännitteistä. Särkiö väitteli vuonna 1994 kuningas Salomon mahdista ja viisaudesta, joten hän on ollut melkoisen perehtynyt aiheeseen jo pitkään. Kirjana Salomon salaisuus on monipolkuinen ja runsas, kuten Salomon laajaan ja mielikuvitukselliseen hahmoon liittyen on helppoa odottaa.

Pekka Särkiön kirjan Salomon salaisuus aiheena on epäsuora kritiikki, joka kohdistetaan Salomoon hallitsijana. Tämä teema on ollut myös kansainvälisen Salomo-tutkimuksen kohteena. Epäsuoran ja peitellyn historiankirjoituksen tutkimiseen liittyy luonnollisesti metodisia vaikeuksia. Tekstin ymmärtäminen vaatii lukijalta mielikuvitusta, mutta samalla tekijä on vakuuttunut, että tekstissä on johtolankoja, jotka ohjaavat tulkintaa. 

Kenelle kirjaa voi suositella luettavaksi?

Raamattu ja sen tutkiminen tuskin kiinnostaa kaikkia. Ja osa niistä, joita se kiinnostaa, saattavat haluta lukea vain kapeauskoista ja epätieteellistä tarinointia Salomonkin osalta. Särkiö kirjoittaa niin vahvalla tieteellisellä pieteetillä ja niin syvällisesti, etten uskalla suositella kirjaa kuin aidosti ja rehellisesti Raamatun tieteelliseen tutkimukseen suuntautuneille sivistyneille ja älykkäille ihmisille, sekä niille joita kiinnostaa Salomo uskontotieteellisenä laajempana mytologisena hahmona.

Särkiön kirja on selkeä ja suoralinjainen. Hän luo ensin katsauksen Salomon historiaan Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa. Sitten hän jäljittää kriittisen Salomo-kuvan vaikutushistoriaa Vanhan testamentin eri teksteissä. Tarkastelun kohteina ovat Salomon nimellä kulkevat viisauskirjat (Sananlaskut, Saarnaaja, Laulujen Laulu), Jobin kirjan puheet (Job 38–41), Hesekielin kirjan Tyrosta koskevat ennustukset (Hes. 26–28; 31) ja Tuomarien kirjan Simson-kertomus. 

Kuten jo sanoin, kirja on varsin laaja ja kiitettävän tieteellinen. Kaikki nämä tekstit sisältävät Särkiön (ja useiden muidenkin asiaan kunnolla perehtyneiden tiedemiesten) mukaan kritiikkiä Juudan suvun kuninkaita ja erityisesti Salomoa kohtaan. Myös magian ja mytologian vahvempi näkökulma nousee esiin. Epäsuoran kritiikin perusteella Salomo näyttäytyy myös alas syöstynä aamutähtenä, langenneena enkelinä ja lohikäärmeenä. 

Pekka Särkiö
Salomon salaisuus. Pohdintoja peitetystä Salomon kritiikistä Vanhassa
testamentissa.
2. painos. 2019.
Suomen Eksegeettinen Seura.
ISBN 978-951-9217-70-3

« Takaisin