« Takaisin

VARUSKUNNAN VAARAN KUUKAUSI 1944 – Eversti ja Tornan tyttäret Hennalan sotilaskodille heinäkuussa

16.10.2019

Ainopuiston teatterin Lahti-trilogian kesän 2020 toinen ensiesitys nähdään heinäkuussa Hennalan sotilaskodilla. ”Eversti ja Tornan tyttäret” sijoittuu syyskuuhun 1944, jolloin kansakunta eli ratkaisun hetkiä. Hennalan varuskunnassa elettiin vaaran vuosien alkua. 

”Eversti ja Tornan tyttäret kertoo Hennalan kasarmialueen elämästä Suomen historian ehkä dramaattisimman kuukauden aikana”, kertoo käsikirjoittaja ja ohjaaja Timo Taulo.

”Sota päättyi, alkoi rauhan aika. Käytiin vaikeat rauhanneuvottelut, saatiin raskaat välirauhanehdot. Lapin sodan tuhot, valvontakomission saapuminen, asekätkennän käynnistäminen; ihmiset olivat menettäneet kotinsa, uskonsa ja palan isänmaatakin, mutta jälleenrakentamisen oli alettava.” 

Asekätkentä Lahden seudulla

Näytelmä kertoo Lahden seudun asekätkennän käynnistymisestä Hennalassa. Sodan jälkeen upseerit käynnistivät asekätkennän varautuessaan miehitysuhkaan: käskyn aseiden hajavarastoinnin aloittamisesta syyskuussa 1944 antoi Hennalassa perheineen asunut Päämajan eversti Valo Nihtilä, joka johti operaatiota. Asekätkentä tuomittiin Moskovan välirauhansopimuksen vastaisena ja vastaavia upseereita vangittiin.

Kenraaliluutnantti Kai Savonjousen poika Matti muistelee sodanjälkeistä aikaa: ”Hennalan kasarmialueella rakennuksessamme nro 5 upseerikerhon vieressä asui seitsemän upseeriperhettä. Oli melkoinen elämän kouraisu yhdeksänvuotiaalle poikaselle, kun talomme seitsemästä isästä neljä pidätettiin tai lähti maasta ja aivan naapuritaloista vielä kaksi eli yhteensä kuusi.” 

Kai Savonjousi toimi Hennalassa esikuntapäällikkönä syksyllä 1944.

Evakkoensolaiset naapurissa

Hennalan kasarmialueen naapureiksi Tornatorille kasvoi karjalaisyhteisö. Tornator oli 1940-luvun lopulla 700 työntekijän teollinen pikkukylä. ”Evakkoensolaisia” oli siirretty paikkakunnille, joissa oli Enson tehtaita. Enso-Gutzeit Oy teki Tornalla mm. sotakorvauksiin meneviä keittiökalusteita.

Tornalle syksyllä 1944 perheineen muuttanut Olli Heinonen muistelee, että Hennalan kasarmialue eli omaa elämäänsä. Se oli tiukasti vartioitu, mutta varuskunnan lasten kanssa käytiin samaa Länsiharjun koulua.

”Välillä kyllä oli poikajoukkojen välisiä tappeluita, mutta urheiluharrastukset yhdistivät. Varuskunnassa vieraileminen verkkoaitojen takia oli vaikeaa, mutta keinot keksittiin.”

Hennalan motin parannuskeinot

Näytelmään oman lukunsa tuo Sotasairaalassa sijainneen armeijan toipilaskeskuksen, ns. hermokomppanian tarina. Sodan järkytysten vuoksi psykiatriseen hoitoon joutuneita parannettiin Hennalassa psykiatri Konrad von Baghin menetelmillä, kovalla kurilla ja fyysisellä rasittamisella. Baghin hoitoperiaatteiden mukaan potilaat oli saatava ”pakenemaan sairautta terveyteen”.

Armeijan kotiuttamisen yhteydessä syksyllä 1944 viimeisetkin hermotoipilaat lähetettiin koteihinsa. Jatkosodan aikana ”Hennalan motin” kautta kulki lähes 5500 toipilasta.   

Näytelmän tausta-aineistona käytetään kantahenkilökunnan, Tornatorin evakkoperheiden ja sotasairaalan toipilaiden muistelmia sodanjälkeisestä elämästä Hennalassa.

Eversti ja Tornan tyttäret esitetään sotilaskodin pihamaalla sekä sotilaskodin sisätiloissa. Ensiesitys Hennalassa on 3. heinäkuuta, ja esityksiä on 15. Mukana näytelmää tekemässä on noin 50 näyttelijää.

Esitykset


Oesch ja Nihtilä. SA-kuva


Sotilaskoti


Hennalan kasarmialue 1929

« Takaisin