« Takaisin

Euroopan vihreäksi kaupungiksi valitussa Lahdessa saa taitavasti junailemalla pilata historiallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman nelikerroksisella kerrostalolla.

Seppo Toivonen
kotiseutuneuvos, everstiluutnantti evp 
Lahtiopas ja Hennalaekspertti


Upseerikerhon vasemmalla puolella oleva puisto on nyt hävitetty. ”Puolen tusinan verran puita” sijaan kaadettiin 28 puuta. Puistosta tuli parkki- ja rakennusaluetta.


Asuntoalueen lehmuskuja on merkittävä näkymä kuten sen päätenäkymä rakennus 8 edestä upseerikerhon puistoon. ”Rakentaminen ei myöskään turmele alueelle aikanaan varta vasten suunniteltuja puistokuvioita.” (Timo Simanainen, Lahden kaupunginmuseo)

Hämeen Rykmentti lakkautettiin Lahdessa vuoden 2014 lopussa ja Hennalan kasarmialue tyhjentyi sen jälkeen sotilaista.  Alueen siviilikäyttöä alettiin suunnitelemaan ja rakennuksia pantiin myyntiin.

Tilanne 2015 alussa

Museoviraston mukaan Hennalan kasarmialue on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennushistoriallinen kokonaisuus. Asuntoalueen lehmuskuja on merkittävä näkymä kuten sen päätenäkymä rakennus 8 edestä upseerikerhon puistoon. 

Kaavoituksessa pyrittiin kuitenkin alusta alkaen Senaatti-kiinteistön taloudellisten etujen takia tuottamaan mahdollisimman monta tonttia asuinrakentamiseen. Museokioskissa, Hennalan kaavasta pidetyssä tilaisuudessa 13.2.2019, kysyttäessä kaavoituksesta vastaava totesi, että tonteilla on tarkoitus saada taloudellista etua tontin omistajalle.

Lahden kaupunginmuseon Timo Simanainen: ”Käytännöllisesti katsoen koko Hennalan kasarmien vanha rakennuskanta esitetään suojeltavaksi meneillään olevassa kaavatyössä. Tämä ei olisi taloudellisesti mahdollista, ellei alueelle voi toteuttaa hallitusti myös uudisrakentamista.”

Uudisrakennus ei häiritse mielestämme niitä asemakaavallisia periaatteita, joita asuinalueella on sekä alun perin että myöhemmissä täydennysvaiheissa noudatettu. Rakentaminen ei myöskään turmele alueelle aikanaan varta vasten suunniteltuja puistokuvioita.

Museonjohtajan antamassa lausunnossa on ihmeellisyys ja suuria puutteita. ”Taloudellisesti mahdollista” tarkoittanee tontinomistajan etujen ajamista kulttuurihistoriallisten arvojen sijaan. Lahden Kaupunginmuseon olisi pitänyt kynsin hampain puolustaa alueen historiallisia arvoja. 

Kun nyt jälkeenpäi katsomme Rakennusliike Olavi Järvisen 4-kerroksisen uudisrakennuksen markkinointikuvaa ja mietimme sen soveltuvuutta alueeseen, niin kaupunginmuseon kanta ei vastaa yleistä näkemystä kulttuurihistorian vaalimisesta – ”Rakentaminen ei myöskään turmele alueelle aikanaan varta vasten suunniteltuja puistokuvioita.”.

Senaattikiinteistölle laaditussa ensimmäisessä kaavaversiossa oli asuntoalueelle piirretty kuusi rakennusta. Helsingintien varteen piirretyt poistettiin liito-oravan takia heti alkuun. Rakennus 6 viereen suunniteltu kaatui tonttijärjestelyihin ja jäljelle jäi vaihtoehdoiksi purkaa päiväkoti sekä rakentaa upseerikerhon puistoon.

Kuinka päättäjiltä saadaan tarvittaessa”oikea” päätös kauniin arkkitehtuurin tuhoamiseksi

Taustaselvitykset suunnitelmille olivat erinomaiset. Virkamiesten vääntämä esitys poliittisille päättäjille oli periaatteessa hyvä, mutta miten voitiin häivyttää rakennuspaikan kulttuurihistoriallinen merkitys ja saavuttaa taloudellinen hyöty.  

Päiväkodin tontti sopii hyvin asuintalolle, mutta Upseerikerhon viereiseen puistoon suunnitellun tontin osalta jouduttiin taustatietoja hämärtämään oikein urakalla.

Koska kaikki poliittisin perustein valitut päättäjät eivät perehdy riittävästi (digitaalisessa muodossa oleviin) taustatietoihin, ja niinpä he tekevät päätökset esittelylistan perusteella tai noudattavat vain uskollisesti ryhmän päätöstä. 

Osa päättäjistä ei tiedosta uudisrakennuksen tuhoavaa kokonaisuutta vielä nytkään, kun puiston puusto kaadettiin ja rakennuksen mittasuhteet hahmottuivat mainoksissa. Lähimmät rakennukset ovat kuitenkin yksikerroksisia, eikä museoviraston lausuma toteudu.


Näkyvin virkamiesten toteuttama vedätys tapahtui esittelyaineiston liitteessä olevassa kuvassa uudisrakennuksesta. Kuviin on piirretty keltaisella viivoituksella todellinen koko. 


Uudisrakennus on kaavoitettu nelikerroksiseksi, vaikka lausunnoissa Museovirasto lausuu: ”Uudisrakennuksille esitetään kaavassa enimmäisräystäskorkeus, joka ei ylitä vanhojen rakennusten räystäskorkeutta. Kerrosluvut sovitetaan tähän enimmäisräystäskorkeuteen.” 

Kaupunginhallituksen sekä valtuuston esityslistoissa oli seuraavia asenteellisesti laadittuja kohtia

Museoviraston lausuntoa käytettiin väärin hyväksi. Museovirastolla ei ollut itse kaavaa vastaan mitään, mutta Museovirasto edellytti, ettei uudisrakennusten räystäskorkeus saa ylittää vieressä olevien vanhojen rakennusten räystäskorkeutta. Tätä mielikuvaa ajettiin lisäksi liitteen harhaanjohtavalla luonnoskuvalla.

Sen sijaan, että Lahden kaupunginmuseo olisi edes yrittänyt vaikuttaa tähän Museoviraston edellyttämään räystäskorkeuteen, niin se on puolustanut Senaatti-kiinteistön taloudellista etua.

Tausta-aineistossa olleesta liito-oravaselvityksestä oli päättäjille esitetystä aineistosta poistettu kaksi tontin vieressä olevaa puuta

Hämeen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan uudisrakennuksen toteuttaminen rakennusalalle osoitetulle paikalle ei vaadi kuin noin puolen tusinan puun poistamista

Alueelta on nyt kaadettu 28 puuta, joista 14 on merkitty kaavaan säilytettäväksi.

Asian käsittely kaupunginvaltuustossa 16.5.2016

Kaavan hyväksymisen jälkeen valtuutetuilla oli mahdollisuus poistaa kyseinen rakennus kaavasta. Rakentamisen puolesta äänesti 58 edustajaa. Päätöksestä jätettiin 7 eriävää mielipidettä.

Yllättäen eniten rakentamista kannattivat kaikki kuusi vasemmistoliiton edustajaa sekä 25 kokoomuksen edustajaa 29:stä.

Pitäisikö valtion kiinteistöyhtiön tarjouskilpailun olla rehellinen?

Senaatti-kiinteistö laittoi Upseerikerhon viereisen tontin myyntiin. Allekirjoittanut jätti tontista kirjallisen 160.050 euron tarjouksen Senaatti-kiinteistölle määräajassa. 

Hyvän kauppatavan mukaisesti ne varmastikin avattiin jättöpäivän jälkeen ja tehtiin avauksesta pöytäkirja.

Senaatti-kiinteistön edustaja soitti myöhemmin ja ilmoitti: ”Olette jättänyt tarjouksen. Minun tarjouksen jälkeen tuli vielä tarjous. Jos tarjoan 200.000, niin saatte tontin.”  Koska mielestäni tarjouskilpailussa liikuttiin ”rikollisen” menettelyn rajamailla, en nostanut tarjoustani. Tarkoituksenani oli lunastamalla säilyttää tontti rakentamattomana.

Rakennusliike Olavi Järvinen osti tontin 225.000 eurolla, joten vedätys oli jatkunut. 

Samalla periaatteella vedätettiin ostajia useiden muiden aikaisemmin myytyjen kiiteistöjen kaupoissa. Toimintatapa lienee yleisesti hyväksytty rakenteellisen korruption muoto.

Onko puitoihin rakentaminen tarpeellista

Uudisrakentamiselle puistoihin ei Lahden mittakaavassa olisi ollut vähäisintäkään tarvetta. Vieressä vapautui kolme Venajän vallan aikana rakennettua kerrostaloa sekä kasarmialueella asuintalokäyttöön kuusi vanhaa ja kaksi uudempaa kasarmirakennusta. Kesäkuun alussa 2019 valmistui sairaalan uuteen osaan 70 vuokrahuoneistoa.

Tilanne kesäkuun alussa 2019

Uudisrakennuksen tieltä kaadettiin lintujen pesimäaikaan 28 puuta. Rakennusliikkeen mainoskuvassa edelleenkin olevat 14 kaava-puuta on kaadettujen mukana. 

Vallitsevasta hiljaisuudesta päätellen kaupunginmuseon edustajat ovat hyväksyneet rakennushirvityksen kulttuurihistoriallisen paikan keskiöön.


Puiston puut on kaadettu ja näkymää Upseerikerhon suuntaan hallitsee pian 4-kerroksinen kerrostalo.

Raha ratkaisee

Kaikki tämä tapahtuu virkamiesten käyttäessä hyväkseen poliittisten päättäjien ymmärtämättömyyttä kulttuurihistoriasta ja heikkoa asioihin perehtyneisyyttä.

Raketamisen puolesta äänestäneiden kädenjälki jää nyt elävänä esimerkkinä entisen kasarmialueen paikallishistoriassa. Alueen harmonia on lopullisesti menetetty.


ELY-keskus poisti Helsingin tien varteen suunnitellut tontit kaavasta liito-orava-alueena. Tämä Upseerikerhon viereisen alueen mahtavin kuusi oli oravien yksi tukikohta. Harmittavasti kuusi kuoli talven aikana ja pudotti neulasensa. Olihan se siinä ollutkin jo yli sata vuotta ja sisältä täysin terve ja elinvoimainen. Sen näki kannosta, jossa oli merkityksettömän pieni tyvilaho. Kuusen saikin nyt kaataa rakennusalueen ulkopuolelta ja samalla paljon muitakin ”vaarallisia” puita.

Kyllä museo suojeleekin, kun maksajana on yrittäjä ja asia on tärkeä


Tällaiset, yrittäjän itse kustantamat sadekatokset ja tukikaiteet, eivät sovi virkamiesten mielestä Upseerikerhon rakennuksen portaikkoon. Katokset on vieläpä kiinnitetty niin, ettei arvokasta seinän tiilipintaa vahingoiteta. 

Mainittakoon vielä kuriositeettina, että kyllä museo hoitaa suojeluasioitakin virkamiesvoimin, kunhan on riittävän oleellisesta asiasta kyse. 

Lahden Upseerikerhon nykyinen omistaja valmistutti sisäänkäyntien portaikkoon sadelipat. Portaat olivat aina märät, liukkaa ja lumiset, koska niiden yläpuolella ei ollut mitään suojaa. Asiakkaiden turvallisuuden kannalta tilanne oli huolestuttava. Yrittäjähän kantaa vastuun liukastumisista.

Lahden Kaupunginmuseo puuttui tietenkin peliin suojellakseen vanhaa kulttuurihistoriaa ja antoi sadesuojille purkamismääräyksen.

« Takaisin