« Takaisin

Joogafestival 2018 – uskomusjärjestelmien markkinapaikka


Kuvassa Tommi Kujala ja hänen puolisonsa

Kultturi- ja tiedetoimittaja Tapio Sippoin

Tämän päivän Suomessa on messuja jos johonkin lähtöön. Eräs erikoisempi tapahtuma on Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävä selkeän kaupallinen moderni sekatapahtuma, joka kulkee nimellä Joogafestival Helsinki. Tuo tapahtuma järjestettiin 3.-4.3.2018 nyt kuudennen kerran. Vaikka tapahtuman virallinen pääteemana on jooga, oli messuille kertynyt suuri määrä vaatekauppiaita, taidekäsityöläisiä, kirjakauppiaita, erilaisia enemmän tai vähemmän terveyteen liittyviä ruoka- ja ravinnekauppiaita, sekä monen muunkin uskomusjärjestelmän kuin uushindulaisuuden edustajia ständeineen. Joogahan tunnetaan yleensä uushindulaisista uskonnollisista juuristaan. Kaupallisuudesta huolimatta festivaaleilla oli myös ”rantaloman” miellyttävän ”lötkö ja hippi” tunnelma ja jälkimaku on ihan kelvollinen. Toki tyrkytykseen oli pakko ottaa huumoripitoinen asenne, jotta paikalla jaksoi käydä tarjonnan edes vilkaisten läpi. Festivaaleilta jäi myös fyysisesti hyvä maku, sillä monet ravintokauppiaat tarjosivat maistiaisiaan omista yleensä luomutasoisista ja muutenkin laadukkaista tuotteistaan. 

Uskomuksien markkinapaikka

Osittain tapahtumaa voisi kuvailla tämän päivän uskomusjärjestelmien markkinapaikaksi. Vuonna 2018 Kaapelitehtaalla oli tarjolla buddhalaisuutta ja siitä kumpuavaa mindfulness-toimintaan, kristilliseltä pohjalta rakentuvia meditaatioita ja hiljentymisjuttuja, ainakin yksi kanavoija (joka korostuneesti kertoi ”ettei harjoita ennustamista”), erilaisia psykologisia terapia yms. suuntauksia, sikhien uskonnolle pohjautuvaa kundaliinijoogaa, new age pohjaisia ryhmiä, kristillistä joogaa, kivi- ja enkelikauppiaita, teosofispohjaista länsimaista rajajoogaa, ääni- ja resonanssiterapiaa, sekä monipuolinen joukko enemmän tai vähemmän länsimaisia urheilutyyppiseen toimintaan suuntautuneempia joogamuotoja. Silmiin pistävää oli erityisen suuri määrä joogavaatteita myyviä yrityksiä, joiden runsaudesta saa helppoakin helpommin sen käsityksen, että äärimmäisen tärkeää, ellei tärkeintä nykypäivän joogaamisessa ovat juuri treenaajien vaatteet ja niiden muodikkuus. Tämä muodostaa hurjan kontrastin joogaan yleensä liitetylle henkisyydelle.

Markkinahumu oli kuitenkin miellyttävän rauhallinen, ja ainakin näennäisesti erilaiset joogakoulut yms. kilpailivat kaupallisista tuloista hyvässä hengessä. Paikoitellen tapahtumassa sai kävellä suorastaan rauhassa. Tyrkytys oli siis vähäisempää kuin itämaisella basaarilla, mutta ei suinkaan erityisen suomalaisen kainoa. Kilpailukeinoja osattiin toki käyttää. Totuuden jäljille pääsi helposti, kunhan vain pyysi esim. esittelevää joogakoulua vertailemaan omaa joogatuotettaan toisten koulujen vastaaviin. Äkkiä ja helpostikin sai kuulla, kuinka juuri kyseisen joogakoulun tuote ja guru on selvästi korkeampilaatuisempi kuin kilpailevien koulujen. Joogakaupallisuus on varsin hauskaa ja hyvin inhimillistä. 

Ilmaisia joogatreenejä ja uusia trendejä

Festareilla oli järjestävän tahon mukaan ”noin 145 näytteilleasettajan monipuolista tuote- ja palvelutarjontaa”. Vuoden 2018 tärkeimpiä joogatrendejä tuntuivat olevan pukeutumiseen liittyvän muotitietoisuuden ylikorostuneisuuden lisäksi runsas ulkomaille suuntautuvien joogamatkojen tarjonta. Varsin kiehtovaa olisi lähteä joogaamaan esim. Balille tai Israelin aavikolle. Myös joogaan liittyvien erilaisten välineiden ja hilavitkuttimien tarjonta oli selvästi kasvussa viime vuoteen verrattuna. Kuten tilaisuuden markkinointi toteaa ”Kaapelitehtaalla festivaali kokoaa joogan ja muiden hyvinvointilajien harrastajat, kokeilijat ja ammattilaiset saman katon alle”. 2018 tapahtuman ”teemana on ILO. Jaettu ilo on paras ilo”. Nousevana trendinä on myös intialaispohjainen etnolääketiede eli ayurveda, joka oli selvästi aikaisempia vuosia enemmän esillä.

Kaupallisen myyntitarjonnan lisäksi tapahtumassa oli myös laadukkaampaa toimintaa. Kaksipäiväinen Joogafestival tarjosi mahdollisuuden tutustua eri joogamuotoihin ja meditaatioon myös monien opettajien ja luennoitsijoiden johdolla. Lähes 100 ilmaisen tutustumistunnin ja 40 luennon kirjo oli huima. Jokainen halukas sai mahdollisuuden osallistua konkreettisesti fyysisiin joogatunteihin, kunhan vain varasi ajoissa itselleen paikan tunnille. Suurin osa fyysisistä tunneista oli melko totuttua joogaa, eli niin sanottua hathajoogaa, ainakin näennäisesti erilaisine variaatioineen, mutta joukkoon mahtui myös massailmiöksi muodostunutta mindfulnessia, pilatesta ja toki mukavia erikoisempia makupaloja. 

Kundaliinijooga nostaa suosiotaan

Yleensä Sikhien kulttuurille ja perinteelle pohjautuva kundaliinijooga on esim. Ruotsissa toiseksi suosituin joogamuoto heti hathajoogan jälkeen. Suomessakin kundaliinijooga nostaa suosiotaan ja profiiliaan, vaikka ei olekaan vielä suosituimpien ”mitalistien” joukossa. Olin kellarissa sijainneessa luentosalissa seuraamassa mm. kun turbaanipäinen ja pitkäpartainen joogaguru Charanpal Singh eli Tommi Kujala kertoi seitsemästä portaasta taivaaseen ja helvettiin. Luento oli mielenkiintoinen tilaisuus tutustua kundaliinijoogan henkisen kasvun ajatteluun ja Tommin tulkintaan siitä. Tommi johtaa puolisonsa Emilia Vasko-Kujalan (Jagat Prem Kaur) kanssa erästä Suomen arvostetuimmista joogakouluista, eli Kehtoa. Asiantuntevalla otteella pidetty luento selitti kyllä osaltaan koulun suosiota. Gurun nettisivujen mukaan ”Kehto Koulu on traditioista riippumaton moderni henkinen koulu”. Joogakoulu järjestää tavallisten joogakoulujen tapaan monenlaisia treenejä ja lyhytkursseja, mutta Kehto Koulun pääopetusmuoto on 1-5-vuotinen Vapaa Tie -koulutusohjelma.

« Takaisin