« Takaisin

Moni pelkää kotona

Perheeseen kohdistuneita surmia on tapahtunut viime aikoina paljon. Hyvällä syyllä voidaan kysyä mitä yhteiskunnassamme oikein tapahtuu? Olisiko tragedioita voitu estää? Perhesurmat ovat perheväkivallan äärimmäinen muoto.
Jäävuorten huippuja, jotka keräävät medianäkyvyyttä ja mielenkiintoa. Perheväkivalta on kuitenkin yleinen ongelma, jota ei voida lokeroida syrjäytyneiden tai moniongelmaisten yksilöiden marginaali-ilmiöiksi.
Tilastojen mukaan joka viides parisuhteessa elävistä naisista on joutunut puolisonsa väkivallan, uhkailun tai ahdistelun kohteeksi. Naisen vaarallisin paikka on kotona. Väkivallan käyttäjistä valtaosa, n. 90 % on miehiä, tavallisia työssäkäyviä kaikista yhteiskuntaluokista. Suomessa pahoinpidellään satoja naisia joka päivä. Miten siis ehkäisemme perhesurmia?
Samaan aikaan on kysyttävä miten ehkäisemme perheväkivaltaa kaikissa sen muodoissa? Väkivalta ei katkea itsestään. Se on luonteeltaan sellaista, että se kasvaa, pahenee ja lisääntyy ajan kuluessa. Kierre on katkaistava aktiivisesti.
Väkivallan käyttöön ei löydy yhtä selitystä tai teoriaa. Monesti on kyse tunnetason ongelmista, lapsuuden väkivaltakokemuksista, persoonallisuushäiriöistä jne. Se, mitä ajattelemme väkivallasta ja läheisistä ihmisistä vaikuttaa väkivallan syntymiseen. Siksi toisen ihmisen kunnioittamiseen tähtäävä kasvatus ja asennoituminen ovat parasta lääkettä yhteiskunnassa väkivallan ehkäisemiseen.
Väkivalta voi olla myös tapa kontrolloida toista ja silloin kyse on monesti väkivaltaisen ihmisen epävarmuudesta ja riippuvuudesta. Aggressiiviseen käytökseen pitäisi puuttua, koska seuraukset saattavat olla pahimmillaan kohtalokkaat. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomen toiseksi yleisin henkirikostyyppi on tilanne, jossa entinen tai nykyinen parisuhdekumppani surmaa naisen.
Mikä sitten on väkivaltaa perheessä? Ei ainoastaan surmaaminen tai lyöminen. Väkivaltaa ovat töniminen, kiinnipitäminen, uhkailu, vähättely, kontrollointi, tavaroiden rikkominen, seksuaalinen väkivalta ja myös laiminlyönti. Väkivaltaa voi käyttää myös eristämällä tai eristymällä tai rahakäytön välityksellä.
Väkivaltainen ihminen voi olla parhaimmillaan ihastuttava ja rakastettava persoona, joka saa läheiset aina uskomaan parempaan huomiseen aina tavalla tai toisella. Uhrin pitää kuitenkin ymmärtää, että yhtä tekoa seuraa väkivallan kaavan mukaisesti toinen teko. Apua pitää hakea ja saada sekä tekijälle että uhrille.
Tommy Hellsten on todennut ahdistavasta ihmissuhteesta puhuessaan: ”Yksi tapa etsiä oikeaa tietä on sen pohtiminen, kumpi olisi omalla kohdalla pakenemista, jääminen vai lähteminen.” YK:n valvontaelimet ovat huomauttaneet useasti Suomen korkeista lähisuhdeväkivallan luvuista. Vuoden alussa voimaan tullut turvakotilaki siirtää taloudellisen vastuun valtiolle kriisin aikaisesta turvakotiajasta.
Muutoksessa on huolehdittava siitä, että turvakotipaikkojen määrä ei vähenny tai auttamisen laatu heikenny. Perheväkivalta on yksi Suomen vaikeimmista ihmisoikeusloukkauksista, jonka torjumiseen tarvitsemme meitä jokaista. Ettei kenenkään tarvitsisi pelätä kotona.

Sari Niinistö, kokoomus, Lahti

« Takaisin