« Takaisin

Pidetään huolta lähimmäisestä

Nykysuomessa vastuunkanto itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme toteutuu huonosti. Kun asiat eivät toteudu suunnitellusti, on mielestämme vika aina jossain toisessa. Voimme kuitenkin muuttaa vain itseämme, omia toimintatapojamme tai asenteitamme. Olemme vastuussa omista tekemistämme ja valinnoistamme ennen kaikkea itsellemme, mutta sitä kautta vaikutamme myös läheistemme ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin.
Minulle tärkeitä asioita ovat inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus, työnteko ja yrittäjyys sekä yhteisvastuu ja tasa-arvo. Olen toiminnan ihminen ja uskon yhdessä tekemisen voimaan. Jos toimeen ei tartuta, mikään ei taatusti muutu paremmaksi. Tämä maa nostetaan yhdessä tästä taloudellisesta ahdingosta.
Perheet muodostavat yhteiskuntamme perustan. Suurimpia virheitämme oli 1990-luvun lamassa poistaa kunnista perheiden ja ikääntyneiden hyvinvointia tukeva kotipalvelu- ja muu perheiden arjessa selviytymistä tukeva henkilöstö. Tällä hetkellä yleisesti vaaditaan lisää lastensuojeluhenkilöstöä, jotta perheet selviytyisivät ongelmistaan. Sen sijaan perheiden olisi tullut saada tukea arkipäiväiseen selviytymiseen jo vuosia sitten.
Tällä hetkellä lastensuojeluhenkilöstö korjaa parhaansa mukaan jo tapahtuneita vahinkoja. Uusi, vuoden alusta voimaan tullut sosiaalihuoltolaki mahdollistaa uudelleen kunnallisen kotipalvelun saannin perheiden avuksi tilapäisissä vaikeuksissa. Palvelujen uudistusten pitää edelleen lisätä lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kohtaamista ammattilaiselta toiselle pompottelun sijaan. Lasten ja nuorten eriarvoistuminen voidaan näin toimien pysäyttää ja huostaanottojen tarvetta vähentää.
Tehtäessä perheitä koskevia päätöksiä on huomioitava myös perheiden erilaisuus ja monimuotoisuus. Sukupolvien välistä yhteyttä tulee vahvistaa. Nuorten perheiden ahdinkoa tulee voida poistaa tuomalla kotitalousvähennyksen piiriin isovanhempien ostama tuki perheille. Perheiden tulee voida tehdä lastenhoitoratkaisunsa itsenäisesti perhetilanteen mukaan.
Perheille annettu tuki vähentää lasten ja nuorten syrjäytymistä. Syrjäytyminen jättää nuoren yhteiskunnan ulkopuolelle ja hänen elämälleen asettamansa tavoitteet eivät toteudu. Syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle myös kuluja elämänsä aikana 1,2 miljoonaa euroa. Syrjäytymisvaarassa oleva nuori tarvitsee juuri hänelle räätälöityjä ratkaisuja.
Peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa vaille jäänyt nuori on viime kädessä haettava kotoa ja laadittava hänelle sopiva koulutus- tai harjoittelupolku työelämään. Ilman opiskelupaikkaa meillä on yli 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta, haaste on valtava.
Syrjäytynyt lähimmäisemme on usein myös yksinelävä, jolloin tähän liittyvää uhkaavaa köyhyyttä tulee ehkäistä pitämällä huolta perusturvasta. Yksinelävien tarpeet ja toiveet kohtuuhintaisesta asumisesta on mahdollistettava.
Perustulon sopivuus monimutkaisen työttömyys- ja muun tukirahoituksen sijaan tulee selvittää pikimmiten kansalaisen perusturvan muotona. Perustulon käyttöönotto estäisi myös harmaan talouden kehittymistä mahdollistamalla verotuspohjaisen pienimuotoisen työnteon perusturvan heikentymättä. Lisäksi yhteiskunnassa tulee välttää sellaisia maksuja tai verotuksen muotoja, jotka asettavat yksinelävät eriarvoiseen asemaan.

Martti Talja
erikoislääkäri, professori
eduskuntavaaliehdokas (Kesk)

« Takaisin