« Takaisin

Sote nurin - mitä sitten

On erittäin valitettavaa, että vuosia valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaki ei etene tällä vaalikaudella. Hallituksen sisällä valmisteluvastuussa olleiden ministereiden on täytynyt tietää jo varsin varhaisessa vaiheessa, että hallituksen ehdotus oli Perustuslain vastainen. Valmistelusta vastaaville virkamiehille tämä oli varmasti selvää.
Uskon myös, että virkamiesten taholta sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain perustuslailliset ongelmat tuotiin tietoon hallitukselle valmistelun edetessä. Valmistelua jatkettiin varoituksista huolimatta ja samalla tuhlattiin valtion ja kuntien varoja miljoonia euroa erilaisten valmisteluryhmien työpanoksina ja muista tehtävistä poissaoloina puhumattakaan kunnissa asian eteen tehdystä työstä.
Perustuslaki määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmämme perusteet. Perustuslaissa todetaan mm. että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.
Koska kuntien itsehallinto nostettiin Perustuslakiin vedoten tärkeämmäksi arvoksi kuin laadukkaat ja tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut, on välttämätöntä käydä asiasta perusteellinen julkinen keskustelu. Nykyisen hallituksen kahdessa keskeisimmässä hankkeessa kuntauudistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan uudistamisessa epäonnistuttiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon lain valmistelusta puuttui poliittista realiteettia, johtajuutta sekä sitoutumista hankkeen läpivientiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaki olisi voitu viedä läpi, jos olisi käytetty rohkeasti Perustuslakiin rakennettua väliportaan hallintomallia.
Perustuslakimme mahdollistaa kuntien ja valtion hallintojen väliin väliportaan hallinnon, aluehallinnon. Aluehallintoalueella olisi omat vaalit ja verotusoikeus, jota nyt kaivattiin uuteen lakiin. Tämä yksittäisiä kuntia ja kaupunkeja laajempi alue huolehtisi tyypillisesti suurempia väestöpohjia vaativista palveluista, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, peruskoulun ja lukion jälkeinen koulutus sekä yhdyskuntasuunnittelu. Vastaavasti kuntien tehtävät vähenisivät ja samalla kuntien menot pienenisivät ja verotus kevenisi. Olisiko tämä malli sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen umpisolmun ratkaisemiseen?
Aluehallintomallin käyttöotolla Suomi lähenisi muiden Euroopan maiden kalliiden ja resursseja vaativien toimintojen järjestämis- ja hallintotapaa. Useimmissa Euroopan maissa on kunnan ja valtion välillä maakuntatasoinen aluehallinto ja kuntien tehtävät vastaavasti pienemmät.
Joka tapauksessa meidän on jatkettava sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyötä. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon entistä vahvemmalla yhteensovittamisella ja uusilla toimintamalleilla pystytään takaamaan tulevaisuudessa kansalaisten tarvitsemat palvelut käytettävissä olevalla rahoituksella. Uudistamistyö on välttämätöntä jo senkin takia, että väestön ikääntyminen ja lääketieteen kehittyminen tuovat kaiken aikaa lisää hoitotarvetta ja kustannuksia terveydenhuoltoon. Toimintamallien uudistaminen on toteutettava kansalainen keskiössä, kansalaisen ehdoin. Terveydenhuollon rahoituksen uudistaminen on kytkettävä olennaisena osana uudistamistyöhön. Uudistamistyössä on kuultava varauksettomasti terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiantuntijoita käytännön tasolla toimivan sote-ratkaisun löytämiseksi. 

Martti Talja, LKT,
professori, kansanedustajavaaliehdokas (kesk)

« Takaisin