« Takaisin

Uudistusten pohjana halu parantaa yhteiskuntaa

Suomen taloudellisen tilanteen äärimmäisen vaikeasta tilanteesta on puhuttu jo pitkään. Toivon, ja saamieni palautteiden perusteella uskonkin, että tilanteen vakavuus on pikkuhiljaa valkenemassa myös meille suomalaisille. Suomen valtio velkaantuu noin viiden miljardin euron vuosivauhdilla, valtionvelan ylittäessä hetken kuluttua järkyttävät 100 miljardia euroa.

Juha Sipilän johtama hallitus on esitellyt askelmerkkinsä Suomen talouden kuntoon saattamiseksi. Keskustan slogan kevään eduskuntavaaleissa olikin yksinkertaisesti ”Suomi kuntoon!”. Sen tavoitteen toteuttaminen ei onnistu heti, vaan hallitus on tehnyt vielä seuraavillekin vaalikausille ulottuvan suunnitelman, jota nyt omalta osalta olemme toteuttamassa. Talousohjelma sisältää kolme kokonaisuutta, joilla tavoitteeseen, eli velkaantumisen taittumiseen, on tarkoitus päästä.

1. Julkisen puolen menojen karsiminen. Elämme jatkuvasti yli varojemme, tällainen kehitys ei yksinkertaisesti voi jatkua. Tarvitsemme myös erittäin kipeitä toimenpiteitä, mutta siitä huolimatta meidän on turvattava se, että kaikki pysyvät tässä yhteiskunnan kelkassa mukana. Hallitus esitteli leikkauskohteita jo hallitusohjelman julkistamisen yhteydessä.

2. Rakenteelliset uudistukset. Näistä suurimpina SOTE- ja koulutusuudistukset, joiden yhteissäästöjen tavoitellaan olevan yli 3 miljardia euroa.

3. Kuntien velvoitteiden karsiminen. Hallituksen tavoitteena on karsia kuntien pakollisia velvoitteita miljardin euron verran. Tämä liittyy osaltaan hallituksen norminpurkutalkoisiin. Otamme edelleen mielellämme vastaan kansalaisten mielipiteitä niin sanotuista turhista normeista, jotka selkeästi aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä, ja jotka ovat esimerkiksi esteinä yrittäjyydelle ja liiketoiminnalle, tai vaikeuttavat merkittävästi kansalaisten arkea.

Näiden kolmen kohdan lisäksi hallituksen tavoitteena on viiden prosentin tuottavuushyppy, jota yhteiskuntasopimusneuvotteluissa tavoiteltiin. Neuvottelut kuitenkin kariutuivat kahdesti, koska sopijaosapuolet eivät päässeet yhteisymmärrykseen edes yhteisestä tavoitteesta, joten keinojen miettiminen ilman maalia on tarpeetonta. Näin ollen hallitus joutuu toteuttamaan niitä toimenpiteitä, jotka kuuluvat sen toimivaltaan. Päätökset eivät ole mukavia, ymmärrän täysin etenkin sote-alan raskasta vuorotyötä tekevien harmistuksen, mutta samalla olen rohkaistunut myös niistä ymmärtäväisistä palautteista, joita olen saanut. Pääministeri totesi, että hallitus on aivan valmis myös toisenlaisiin toimenpiteisiin, mikäli ammattiyhdistysjärjestöt sopivat tarpeeksi tehokkaista toimenpiteistä keskenään.

Tilastojen mukaan 12% miehistä ja 13% naisista tekee sunnuntaitöitä. Julkisella puolella ylityökorvausten puolittaminen, sunnuntailisän laskeminen sadasta prosentista seitsemäänkymmeneenviiteen prosenttiin, ja vuosiloman lyhennys 38 päivästä 30 päivään (koskee yli 15 vuotta työskennelleitä), ovat osa hallituksen julkisen puolen menoihin vaikuttavia toimenpiteitä. Yksityisellä puolella, ja varsinkin vientivetoisissa yrityksissä näillä toimilla tavoitellaan työn kustannusten suoraa lasakua ja yrittäjien veroluontoisten menojen vähennyksellä tukea sille, että yritysten kilpailukyky paranisi kansainvälisillä markkinoilla. Kilpailukyvyn parantuessa tavoittelemme jatkossa suurempia määriä tilauksia myös Suomen tuotantolaitoksiin, jonka seurauksena saamme lisää työpaikkoja. Muutamien erityisalojen kohdalla, esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalla, sunnuntaikorvausten osittaisella pienentämisellä on jo merkittävä suora vaikutus työpaikkojen syntymiseen.

Yksittäisiä leikkauksia tarkisteltaessa niistä jokainen tuntuu ikävältä, mutta kokonaiskuvan kannalta ne ovat välttämättömiä. Yhteinen tavoitteemme täytyy olla Suomen kuntoon laittaminen, että saamme hyvinvointiyhteiskuntamme palveluita myös tulevina vuosikymmeninä. Mikäli emme itse kykene talouttamme tasapainottamaan, sen voi tehdä vielä rajuimmilla toimenpiteillä ulkopuolinen troikka (Euroopan valuuttarahasto, Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio). Tärkeintä on muistaa, että uudistuksia ei tehdä kansalaisten kiusaamiseksi, vaan niiden taustalla on aito halu yhteiskunnan ja kansalaisten parhaaksi!

Martti Talja, kansanedustaja (kesk), Lahti

« Takaisin