« Takaisin

Esitys metsästysasetuksen muutoksista lausunnoille: Hirvieläinten ja villisian metsästystapoja monipuolistetaan


Villisikoja. Kuva Unto Rönkkönen

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen metsästysasetuksen muuttamista koskevasta valtioneuvoston asetuksesta. Huhtikuussa voimaan tulevaksi esitetyt muutokset mahdollistaisivat jatkossa jousiaseen käytön myös hirvenmetsästyksessä, elävänä pyytävän loukun tai muun vastaavan pyyntivälineen käytön villisian metsästyksessä sekä aiempaa korkeampien koirien käytön hirvieläinten metsästyksessä. Määräaika lausunnoille on 25.2.2019.

–Esitysten tavoitteena on monipuolistaa metsästysharrastusta ja tuoda uusia ihmisiä sen pariin. Esimerkiksi jousi- ja koiraharrastajille esitykset tuovat kiinnostavia uusia mahdollisuuksia metsästää. Menetelmät tuovat myös uusia keinoja riistakantojen hallintaan, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Jousen käyttö sallituksi myös hirvenmetsästyksessä

Metsästysjousen käyttö sallittiin vuonna 2017 muun muassa valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja villisian metsästyksessä. Yli 1 000 metsästäjää on sen jälkeen suorittanut vaaditun ampumakokeen, ja kokemukset jousella metsästämisestä ovat olleet myönteisiä. Jousen käytön salliminen myös hirvenmetsästyksessä houkuttelisi todennäköisesti lisää uusia harrastajia lajin pariin ja tehostaisi metsästystä.

Samalla helpottuisi myös hirvien aiheuttamien metsä- ja satovahinkojen torjuminen, koska jousta voitaisiin käyttää metsästykseen sellaisillakin – tyypillisesti asutuksen lähellä olevilla – alueilla, joilla luotiaseen käyttö ei ole varoalueen tai meluhaitan takia suositeltavaa. Hirvenmetsästyksessä käytettävän aseen ja jousen tulisi kuitenkin täyttää asetuksessa tarkasti määritetyt vaatimukset. Ampujakokeen suorittamisvelvollisuus koskisi lisäksi jatkossa tietysti myös hirvenmetsästystä.

Uusi kiinnostava metsästysmuoto parantaisi todennäköisesti myös erätalouden toimintaedellytyksiä. Hirven jousimetsästys on yleistä Pohjois-Amerikassa, mutta Pohjoismaissa vastaavaa metsästysmahdollisuutta ei vielä ole.

Villisian metsästyksessä sallittaisiin puolestaan myös elävänä pyytävän loukun tai muun vastaavan pyyntivälineen käyttäminen. Näin lisättäisiin villisikakannan rajoittamiseen – ja samalla afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseen – käytössä olevia keinoja.

Valkohäntäpeurakannan kehitys erityisseurannassa

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on leikata valkohäntäpeurakantaa erityisesti tihentymäalueilla. Valkohäntäpeuroja ja muita hirvieläimiä ajavien koirien suurinta sallittua säkäkorkeutta esitetään siksi korotettavaksi 28 senttimetristä 39 senttimetriin. Enimmäiskorkeuden nostaminen tehostaisi metsästystä ja houkuttelisi myös uusia harrastajia lajin pariin. Hirvieläinten metsästykseen voitaisiin muutoksen jälkeen käyttää muun muassa dreevereitä.

Tavoitteena on, että hirvieläinten metsästykseen käytettäisiin jatkossa hitaasti ajavia jäljestäviä koiria. Esitettävä korkeusrajan nostaminen mahdollistaisi kuitenkin myös monien ilmavainuisten ja nopeiden koirien käytön metsästykseen, mistä voisi esimerkiksi tietyissä lumiolosuhteissa seurata ongelmia. Maa- ja metsätalousministeriö voisi kuitenkin tarvittaessa rajoittaa tai kieltää metsästyslain nojalla tietyillä roduilla metsästämisen.

Maa- ja metsätalousministeriö seuraa tarkasti valkohäntäpeurakannan kehitystä ja voi tarvittaessa valmistella myös muiden keinojen käyttöönottoa metsästyksen tehostamiseksi. Tällä hetkellä tärkeintä olisi kuitenkin hyödyntää metsästyksessä uutta helmikuun puoliväliin saakka jatkettua metsästysaikaa, jotta kaikki jo myönnetyt pyyntiluvat saataisiin käytettyä täysimääräisesti. Merkittäviä vahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi voi lisäksi hakea vahinkoperusteisia poikkeuslupia.

Naakalle pesimäaikainen rauhoitus

Naakka siirrettiin elokuun 2018 alusta metsästyslain rauhoittamattomien lintujen luetteloon, mutta pesimäaikaan ei sitäkään saa pyydystää. Pesimäajan kattava rauhoitusaika olisi asetusluonnoksen mukaan 1.5.–10.7.

Rauhoitusaikana naakan pyydystäminen olisi mahdollista vain Suomen riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan tai ilmoitusmenettelyn nojalla. Lyhyt rauhoitusaika ja naakan lisääminen lajeihin, joiden tappamiseen voi rakennuksen sisällä käyttää ilma-asetta, vähentäisivät kuitenkin todennäköisesti poikkeuslupien tarvetta.

« Takaisin