« Takaisin

Valkohäntäpeurakannan kasvu jatkui


Kuva: Unto Rönkkönen

Luonnonvarakeskus 19.03.2021

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli talvella 2020–2021 noin 125 000 valkohäntäpeuraa (95 % luottamusväli 113 000–136 000). Kanta kasvoi edellisvuodesta noin 15 %. Kanta-arviointi on tarkentunut menetelmän kehittämisen ja aineiston tarkentumisen myötä.

Kannassa on sataa aikuista kohden 57 vasaa (95 % luottamusväli 55,5–60,2 %) ja aikuisissa 1,32 naarasta yhtä urosta kohden (95 % luottamusväli 1,20–1,54).

Kannan koon ja rakenteen tunnuslukujen perusteella kannan kasvun pysäyttäminen edellyttäisi suurella todennäköisyydellä vähintään 73 000 yksilön saalismäärää ensi metsästyskaudella.

− Luku ei ole suora verotussuositus, sillä tulevan kauden metsästettävän kannan koko riippuu siitä, miten eläimet selviävät keväästä ja kesästä ja paljonko vasoja syntyy. Näihin liittyy suurempi epävarmuus kuin laskennassa käytettyihin edellisen vuoden selviytymis- ja tuottoparametreihin, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Lukesta.

Kanta kasvanut voimakkaimmin ennestään jo tiheillä alueilla

Kanta kasvoi eniten jo ennestään tiheän kannan alueilla Uudellamaalla (20,7 %), Satakunnassa (20,0 %), Varsinais-Suomessa (18,7 %) ja Etelä-Hämeessä (10,9 %). Kanta kasvoi noin 10 % ennestään keskitiheillä Rannikko-Pohjanmaan (10,7 %) ja Pohjanmaan (10,0 %) alueilla sekä harvemman kannan alueista Etelä-Savossa (17,6 %).

Kanta pieneni hieman Pohjois-Hämeessä (-2,8 %) ja Kaakkois-Suomessa (-1,4 %).

Arviointimenetelmän kehittäminen jatkuu

Kannan koko arvioitiin bayeslaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Malli ottaa huomioon vasatuoton, vuotuisen saaliin, ikä- ja sukupuolijakauman sekä peurakolareiden ja ilveksen aiheuttaman poistuman.

Suomen valkohäntäpeurakannan kokoa on arvioitu vuodesta 2016 alkaen. Tänä aikana kannan kokoa kuvaavien indeksien tiedot ovat monipuolistuneet ja kanta-arviomallia on kehitetty. Tämän vuoden kanta-arviossa kolareihin ja muuhun metsästyksestä riippumattomaan kuolleisuuteen sisältyvää satunnaisuutta on pystytty huomioimaan aikaisempaa paremmin.

− Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että tulokset kuvaavat tarkan yksilömäärän sijaan kannan runsauden suuruusluokkaa, Aikio toteaa.

« Takaisin