« Takaisin

Kostea kevätjuhla kostautuu nuoren maksalle

Nuoren maksa kestää alkoholia aikuisen maksaa huonommin, muistuttaa Munuais- ja maksaliitto koulujen päättäjäisjuhlien aikaan. Nuorena aloitettu runsas kertajuominen myös altistaa alkoholiriippuvuudelle aikuisena.

Nuoret sietävät aikuisia huonommin alkoholia, humaltuvat nopeammin ja saavat alkoholimyrkytyksen helpommin.

– Runsas kertajuominen voi aiheuttaa toksisen maksavaurion ja toistuessaan useita kertoja ennustaa alkoholiriippuvuutta aikuisiässä. Lisäksi se altistaa haimatulehdukselle sekä tapaturmille ja onnettomuuksille, kertoo professori Martti Färkkilä, HUS.

Itsensä humalaan juovien nuorten määrä on laskenut viime vuosina, mutta 18 vuotta täyttäneiden humalahakuinen juominen on yhtä yleistä kuin aiempina vuosikymmeninä. Munuais- ja maksaliitto on tyytyväinen, että alkoholilain uudistus suunnitellun kaltaisena ei näytä toteutuvan. Entistä vahvemman oluen ja siiderin sekä limuviinojen tuominen lähikauppaan olisi kääntänyt alkoholinkäytön jälleen nousuun – ja suomalaisen maksan hyvinvoinnin laskuun.

– Meillä ei ole varaa menettää alkoholille uutta sukupolvea. Maksamme jo nyt kohtuuttoman summan alkoholista sairauspoissaoloina, sosiaalisina kustannuksina ja maksasairauksien hoitamisena, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström

15-vuotiaiden poikien suosikkijuoma on olut, tytöt juovat mieluiten siideriä tai limuviinoja. Alkoholin nuoret saavat useimmiten vanhemmilta kavereiltaan. Nuorille alkoholia hakevien täysi-ikäisten kaverien homma helpottuisi, jos alkoholilain muutoksen myötä bilejuomia ei tarvitsisi enää hakea Alkosta, vaan niitä saisi entistä helpommin lähimarketista.

Maksa ei mieti, mistä alkoholi on ostettu tai minkälaisessa pullossa sitä myydään. Pitkään jatkuva alkoholinkäyttö pienemmilläkin annoksilla on aina pahasta. Kaupasta ostettu alkoholi ei ole Alkon alkoholia vaarallisempaa. Alkoholin saannin helpottaminen olisi kuitenkin aiemmin johtanut aina myös kulutuksen lisääntymiseen. Suunniteltu alkoholilain muutos olisi kasvattanut vähittäismyyntipisteiden määrän 15-kertaiseksi.

Uudistus olisi tuonut suomalaisten suosikkijuomat, oluen ja siiderin ruokakauppaan entistä vahvempina. Lähikaupan hyllylle olisi ilmestynyt varsinkin nuorten suosimia uusia brändejä. Hintatietoinen kuluttaja olisi valinnut jatkossa suhteellisesti edullisemman enemmän alkoholia sisältävän juoman. Myynnin vapautuessa varsinkin aluksi moni haluaisi testata uusia juomia. Kokeilu jää helposti päivittäiseksi tavaksi. Jatkossa heräteostokset olisivat olleet entistä helpompia.

THL on arvioinut, että alkoholikulutuksen lisääntyminen kuudella prosentilla aiheuttaisi 1500 uutta sairaalahoitoa vuodessa. Suomessa 85 prosenttia kirroosikuolemista johtuu alkoholista. Nuorimmat alkoholikirroosiin sairastuneista ovat syntyneet 80-luvulla. Hälytyskellojen pitäisi soida, kun alkoholinkulutus on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Alkoholi sekä aiheuttaa rasvamaksaa että pahentaa ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa. Oluet, siiderit, lonkerot ja limuviinat ovat varsinaisia kaloripommeja. Niiden nauttiminen lisää entisestään rasvamaksan riskiä.

– Alkoholin saatavuuden lisääminen tuomalla esimerkiksi väkevät oluet elintarvikeliikkeisiin tulisi lisäämään alkoholin kulutusta. Ainoat tutkimuksissa osoitetut tavat vaikuttaa alkoholihaittoihin perustuvat saatavuuden rajoittamiseen, hinnoitteluun ja mainonnan rajoittamiseen, Färkkilä jatkaa.

« Takaisin