« Takaisin

Verestä löydettiin 14 elinajanodotteeseen liittyvää merkkiainetta – ensiaskel kohti räätälöityä terveydenhuoltoa


Elinajanodotteesta kertovat merkkiaineet ovat esimerkiksi aminohappojen tasoja, erilaisia kolesteroliarvoja, rasvahappotasapainon arvoja sekä tulehduksesta kertovia aineita. Kuvituskuva.

Oulun yliopisto

Tutkimuksessa etsittiin yli 44 000 eurooppalaisen henkilön verestä perusväestön elinajanodotteeseen liittyviä merkkiaineita. Laajojen analyysien jälkeen tutkijat löysivät 14 yhdessä vaikuttavaa aineenvaihdunnan merkkiainetta, jotka kertovat riskistä menehtyä tulevien 5–10 vuoden aikana. Havaitut merkkiaineet ovat esimerkiksi aminohappojen tasoja, erilaisia kolesteroliarvoja, rasvahappotasapainon arvoja sekä tulehduksesta kertovia aineita.

Tarkempaa seurantaa esimerkiksi sydänsairauspotilaille

Verimittaukseen perustuva menetelmä on ensiaskel kohti räätälöityä terveydenhuoltoa, kertoo professori Johannes Kettunen Oulun yliopistosta.

”Seuraava askel on tutkia, olisiko tästä merkkiaineinformaatiosta hyötyä sellaisten ihmisten tunnistamiseksi, jotka tarvitsisivat tarkempaa seurantaa. Voisin kuvitella, että esimerkiksi sydäntautipotilaat voisivat hyötyä tästä uudesta informaatiosta. Tämänkaltaista tietoa ei ole aiemmin ollut saatavilla.”

Perusterveille ei vielä yksilötason hyötyä

Tutkimuksen johtaja, professori Eline Slagboom Leidenin yliopistosta painottaa, että tutkittavaa riittää. Tulokset kertovat yli 44 000 perusterveen henkilön yleisestä terveydentilasta ja hyvinvoinnista. Hänen mukaansa tutkimus on iso askel eteenpäin, mutta tulosten perusteella ei voida kertoa tiettyjen sairauksien aiheuttamasta tai henkilötason riskistä menehtyä 5–10 vuoden sisällä.

”Emme osaa vielä sanoa, johtuuko heikentynyt hyvinvointi matala-asteisesta tulehduksesta, aineenvaihdunnan heikkenemisestä tai esimerkiksi kognition muutoksista. Emme tiedä vielä, miten kohonneeseen riskiin voidaan vaikuttaa, tai mitä neuvoja voi antaa, jos aineenvaihdunnan merkkiaineet osoittavat riskin olevan koholla.”

Kysymykset pitää ratkaista lisätutkimuksilla ennen kuin voidaan ajatella tulosten siirtämistä kliiniseen päätöksentekoon, hän kertoo. Aiheeseen pureutuvia jatkotutkimuksia onkin jo aloitettu.

Tutkimukseen osallistui suomalaisten lisäksi muita eurooppalaisia yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä biopankkeja, ja artikkeli julkaistiin arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä. Tutkimus mahdollistui Suomessa kehitetyn mittausmenetelmän avulla, jolla saadaan mitattua vaivattomasti ja kohtuullisin kustannuksin suuria näytekeräyksiä.

« Takaisin