« Takaisin

Koulupsykologi kuuluu kouluun, ei sote-maakuntaan


Kuva: Adobe Stock

Suomen Psykologiliitto. 09.12.2019

Tiedote 9.12.2019 Suomen Psykologiliitto. Opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit aiotaan siirtää oppilaitoksista sote-palveluiden osaksi. Suomen Psykologiliitto vastustaa valtionhallinnon valmistelemaa suunnitelmaa. Kouluista ja oppilaitoksista puuttuu noin 500 psykologia, ja moni pulma ratkeaisi, jos kunnat täyttäisivät lakisääteiset opiskeluhuollon vakanssit.

Opiskeluhuolto psykologeineen ja kuraattoreineen tukee sekä lasten ja nuorten oppimista että hyvinvointia. Koulupsykologin työhön kuuluvat mm. arviointi ja hoito, ohjaus ja neuvonta, tutkimukset, konsultointi sekä työskentely ryhmien ja koko kouluyhteisön kanssa. Tätä työtä ei voi tehdä erillään koulun arjesta.

– Psykologien ja kuraattorien siirtäminen sote-maakuntiin tai uusien ammattiryhmien tuominen kouluihin ei ratkaise mitään – päinvastoin tämä on riski opiskeluhuoltotyön onnistumisen kannalta. Sen sijaan nykyisen oppilashuollon lakisääteiset palvelut pitää resursoida kunnolla. Nuorten varhainen lyhytkestoinen hoito voidaan toteuttaa nykyisellä järjestelmällä, kunhan henkilöstöä on riittävästi ja he saavat koulutuksen ja työnohjauksen, muistuttaa Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.

Miksi koulupsykologin työ kuuluu kouluun?

Psykologian alan tieteellinen neuvottelukunta on myös suosituksessaan ottanut kantaa sen puolesta, että toiminta on osa sivistystointa. Lisäksi eduskunnan sivistysvaliokunta on edellyttänyt, että opiskeluhuoltolain edellyttämät palvelut voidaan jatkossakin toteuttaa kouluissa ja oppilaitoksissa lähipalveluna. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin laatima tuore selvitys osoittaa, että opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus ja henkilöstön riittävyys ovat tärkeitä kehittämistarpeita.

Psykologiliitto esittää, että psykososiaalisen opiskeluhuollon järjestämisvastuu säilyy koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnalla, ja kunta tuottaa palvelut itse. Mikäli kaikki sote-maakunnan kunnat yhdessä niin päättävät, ne voivat ostaa koulupsykologin ja kuraattorin palvelut maakunnan tuottamana.

Tarvitaan resursseja, ei hallintosiirtoa

Jos varhaisen hoidon määrää halutaan koulussa lisätä, pitää kouluihin ja oppilaitoksiin palkata riittävästi psykologeja sekä kouluttaa myös kuraattorit ja terveydenhoitajat lyhyiden interventioiden osaajiksi.

– Lakisääteiset henkilöstöresurssit on saatava kuntoon säätämällä kaikille kouluasteille sitova mitoitussuositus, 600-800 oppilasta/psykologi. Nykyisellään mitoitus ei ole sitova ja se ylittyy monissa kunnissa ja oppilaitoksissa jopa moninkertaisesti. Oppilashuollon nykyiset haasteet syntyvät siis ensisijaisesti lakisääteisten vakanssien puutteesta, eivät opiskeluhuollon hallinnollisesta sijoittumisesta. Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtäminen sote-maakuntiin todennäköisesti jopa vähentäisi koulujen ja oppilaiden saamaa palvelua, Ahtola painottaa.

Mikä siirtosuunnitelmassa on vialla?

– Perusteeksi suunnitellulle siirrolle on esitetty pienten kuntien vaikeuksia palkata tarvittavaa henkilöstöä. Mikään ei ole tähänkään asti estänyt pieniä kuntia palkkaamasta psykologeja ja kuraattoreita yhteisesti, mutta mahdollisuutta on hyödynnetty varsin vähän. Jos kunta järjestää opetusta, sillä on oltava varaa ja osaamista myös lakisääteisen psykologi- ja kuraattorityön järjestämiseen, sanoo puheenjohtaja Ahtola.

Psykologiliiton mielestä psykologien ja kuraattoreiden siirtosuunnitelma hallintokunnasta toiseen on vakava riski, jolle ei ole osoitettu järkeviä perusteita. Jo tällä hetkellä psykologi tarjoaa varhaisen vaiheen hoitoa koulussa ja oppilaitoksessa – jos tätä halutaan lisätä, tarvitaan lisää koulupsykologeja, ei hallintokunnan siirtoa. Psykologin ja kuraattorin paikka on koulussa ja oppilaitoksessa, lähellä oppilaita ja muuta henkilöstöä.

« Takaisin