« Takaisin

Hirvieläinsairauksien dosentti Sauli Laaksonen sai Topi Salmi -tutkijapalkinnon 2019


Kuvissa tutkija Sauli Laaksonen. Kuvanlähde Sauli Laaksonen

Parasitologian tutkija ja porojen terveydenhuollon kehittäjä, eläinlääketieteen tohtori ja hirvieläinsairauksien dosentti Sauli Laaksonen sai Eläinlääkäriliiton tutkijapalkinnon Eläinlääkäripäivillä 11.12.2019. Hän on edistänyt myös muun muassa metsästyshygieniaa. 

Sauli Laaksosen tieteellinen tutkimustyö on keskittynyt hirvieläinten loistutkimukseen, parasitologiaan ja porojen terveydenhuoltoon. Laaksonen on selvittänyt poron ja muiden hirvieläinten merkittävien loisten elinkiertoa ja leviämistä, ja yhdessä kansainvälisen tutkijaverkoston kanssa todennut yhteyden ilmastonmuutoksen ja loisten lisääntymisen välillä.

Topi Salmi -palkittavat ovat suomalaisia eläinlääketieteen tutkijoita, joiden työllä on kansainvälistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Palkittavan osallistumista nuorten tutkijoiden koulutukseen arvostetaan erityisesti. Laaksonen on ohjannut monia opinnäyte- ja väitöskirjatöitä sekä opettanut lukuisilla kursseilla ja kirjoittanut oppikirjoja.

Kunnaneläinlääkäri innostui poron loisesta

Laaksonen aloitti tutkimusuransa vasta myöhäisessä vaiheessa toimittuaan yli kahdenkymmenen vuoden ajan kunnaneläinlääkärinä Kuusamossa. Palo tutkimustyöhön roihahti käytännön työn äärellä, kun poroissa ilmeni Setaria tundra -sukkulamatoloisten aiheuttama taudinpurkaus vuosina 2003–2005, eikä loisesta tuolloin tiedetty riittävästi.

Setaria tundra -loinen oli aiheena Laaksosen vuonna 2010 valmistuneessa väitöskirjassa. Tämä oli pohja ja alku hyönteisvälitteisten sukkulamatoloisten (Filarioidea -yläheimo) kansainväliseen arktiseen tutkimukseen ja tutkijoiden verkostoitumiseen. Verkosto on ollut aktiivinen ja tuottanut useita korkeatasoisia julkaisuja. Laaksonen kumppaneineen löysi myös Rumenfilaria andersoni-sukkulamadon ensimmäistä kertaa Euroopasta. Laaksonen selvitti loisen levinneen yleiseksi suomalaisissa hirvieläimissä. Kansainvälisenä yhteistyönä selvisi, että kyseinen loinen oli tullut Suomeen Minnesotasta vuonna 1935 siirrettyjen valkohäntäkauriiden eli -peurojen mukana.

Loiset voivat olla vahingollisia porojen ja muiden hirvieläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Loistartunta voi aiheuttaa muun muassa sisäelinten ja ruhon osien hylkäyksiä lihantarkastuksessa teurastamolla ja näin myös tappioita porotaloudelle. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää hyönteisvälitteisten loisten lisääntymistä ja leviämistä myös arktisille alueille. Niillä voi olla ennalta arvaamattomia vaikutuksia eläinpopulaatioihin ja sitä kautta alueen elintarviketuotantoon, niistä riippuvaisiin yhteisöihin sekä ihmisten terveyteen.

Tutkimus synnytti poroterveyden seurantajärjestelmän ja paljon tutkimustietoa

Laaksonen keräsi rahoitusta porojen terveydenhuollon tutkimukseen ja teki tutkimustyötä silloisessa Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eelassa (nyk. Ruokavirasto). Tutkimus- ja terveydenhuoltotyön tuloksena syntyi muuan muassa ainutlaatuinen poron terveyden seurantajärjestelmä poroteurastamoilla. Kertyneen aineiston pohjalta on syntynyt jo useita tieteellisiä julkaisuja ja lisensiaatintöitä. Laaksonen on tehnyt myös laajoja poron ja luonnonvaraisen riistan terveydenhuoltohankkeita. Laaksosen tutkimustyön ansiosta porojen loistartuntoja osataan paremmin ehkäistä ja hoitaa.

Laaksosen tutkimustyön merkitys poroelinkeinolle ja metsästykselle ovat vaikuttavia. Laaksosen kirjoittamat tiedettä popularisoivat teokset ovat tuoneet terveyttä ja hyvinvointia poroille, parantaneet hirvieläimistä peräisin olevien elintarvikkeiden turvallisuutta ja tuottaneet tuloa elinkeinolle.

Laaksosen intensiivinen tutkimusura poron ja luonnonvaraisen riistan hyvinvoinnin turvaamiseksi, lukuisat merkittävät julkaisut ja oppikirjat, mittava nuorten opiskelijoiden tukeminen ja ohjaustyö, sekä tulosten aktiivinen julkaisu ja opetustyö käytännössä toimiville ammatin harjoittajille ja harrastajille toivat Sauli Laaksoselle Topi Salmi -palkinnon.

« Takaisin