« Takaisin

Hunajantuotanto kasvattaa satoa ja tukee luonnon monimuotoisuutta

Suomen 54 000 mehiläispesää tuottavat hunajaa vuodessa keskimäärin 39 kiloa pesää kohden. Hunajantuotannon lisäksi mehiläisillä on elintärkeä rooli monien kasvien pölytyksessä ja sitä kautta sadon onnistumisessa. Uusia mahdollisuuksia mehiläistarhaajille tuo päätös hyönteisten elintarvikekäytön hyväksymisestä.

Hunajan suosio on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja tällä hetkellä suomalainen kuluttaa hunajaa keskimäärin 700 grammaa vuodessa. Tästä on kuitenkin vielä matkaa eurooppalaisiin kulutuslukuihin, sillä esimerkiksi saksakielisissä hunajakulttuurin maissa kulutus voi olla jopa neljä kiloa henkeä kohti.

Hunajan tuotannon lisäksi mehiläisillä on elintärkeä tehtävä ruoantuotannon ja ruokaturvan kannalta. Mehiläisten suorittama pölytys lisää satoa merkittävästi. Esimerkiksi rypsisatoa pölytys lisää noin neljänneksellä hehtaaria kohti. Viljellyllä vadelmalla mehiläisten osuus sadontuotannosta arvioidaan olevan jopa 60 prosenttia ja omenalla 50 prosenttia.

Pölytys vaikuttaa myös kasvien laatuun ja ulkonäköön. Esimerkiksi se parantaa rypsiöljyn laatua ja mansikoilla kiinteys ja säilyvyys paranevat. Tattarilla ja härkäpavulla sadon kypsyminen tasaantuu, jolloin viljelijä saa sadon paremmin talteen. Mehiläisten tuominen kuminapelloille vähentää siementen varisemista ja tasaa satojen tuleentumista. Mehiläisten avulla voidaan torjua myös omenan siemenkotamätää ja mansikoiden ja vadelmien harmaahometta.

Monimuotoisuuden vähetessä tarhattujen mehiläisten merkitys kasvaa.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia mehiläistarhaajille voi tuoda äskettäin tehty päätös EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkinnasta, jonka mukaan myös Suomessa hyväksytään hyönteisten käyttö elintarvikkeissa. Kuhnuritoukkia kerätään pesistä joka tapauksessa osana hoitotoimenpiteitä, ja tulevaisuudessa niitä voitanee hyödyntää elintarvikkeena.

Hyvää Suomesta

« Takaisin