« Takaisin

Kunta-alaa uhkaa miljardien lisälasku

Kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstölle vaaditut niin sanotun yleisen linjan ylittävät palkankorotukset seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi maksaisivat KT:n arvioiden mukaan kunnille ja kuntayhtymille yhteensä kahdeksan miljardia euroa.

Lisälaskua kunta-alalle tulisi keskimäärin lähes kahdeksan sataa miljoonaa euroa vuodessa. Julkisuudessa on esitetty, että ylimääräinen korotus vaatisi julkiselta sektorilta vain noin sata miljoonaa euroa lisää vuodessa.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoimakustannukset ovat nykyisin 7,6 miljardia euroa vuodessa. Kymmenen vuoden päästä työvoimakustannukset olisivat KT:n laskemien mukaan lähes 1,5 miljardia suuremmat kuin nykyisin. Yhteissumma kohoaisi yli yhdeksän miljardin euron, jolloin nousua olisi lähes 20 prosenttia.

Jos korotuksiin vaadittu raha käytettäisiin korotusten asemesta uusien työntekijöiden palkkaamiseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle voitaisiin rekrytoida kymmeneksi vuodeksi esimerkiksi lähes 16 000 uutta sairaanhoitajaa.

Kuntatalouden tilanne edelleen vaikea

Julkisen talouden ja kuntatalouden tilanne jatkuu kireänä ja alijäämäisenä, mistä kertovat muun muassa lisääntyneet yt-neuvottelut.

– On täysin välttämätöntä jatkaa kustannustasoltaan maltillisia työmarkkinasopimuksia, jotka parantavat työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden tilaa. Kuntatyönantajilla ei ole olemassa ylimääräistä jakovaraa, sanoo KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

KT:n laskelma perustuu arvioon kuluvan vuoden työvoimakustannuksista ja sen päälle tulevista prosentuaalisista korotuksista. Suurin osa kustannuksista tulee työvoimakustannusten tason nostosta.

Kustannukset kuitenkin kasvavat ajan mittaan niin sanotun korolle korkoa -ilmiön vuoksi, koska korotuksia ei voida laskea lähtötasosta kuin ensimmäisen kerran. Sen jälkeen korotus joudutaan laskemaan joka vuosi uudesta, aiempaa suuremmasta summasta. Laskelmassa ei ole huomioitu niin sanotun yleisen linjan korotusten tuomia vaikutuksia.

Kuntatyönantajilta on lisäksi vaadittu muun muassa kuoppakorotuksia ja palkkaohjelmia.

Korotukset uhkaavat levitä

Esimerkiksi jos edellä kuvatut hoitohenkilöstön korotusvaatimukset toteutuisivat koko kunta-alalla, niin kymmenen vuoden aikana kokonaiskustannukset olisivat lähes 22 miljardia euroa eli enemmän kuin kunta-alan nykyiset työvoimakustannukset vuodessa.

Keskimäärin kustannukset olisivat 2,2 miljardia vuodessa, joka on 10,5 prosenttia vuoden 2019 työvoimakustannuksista. Tällä vuosisummalla voitaisiin palkata noin 42 600 työtekijää kunta-alalle.

– Tällöin koko kunta-alalle tulevat korotukset nostaisivat pahimmillaan kunnallisveroa 2,2 prosenttiyksikköä kymmeneksi vuodeksi, tutkimuspäällikkö Mika Juutinen sanoo.

« Takaisin