« Takaisin

LPY:n Partanen: Mätäkuun juttu soten ratkaisusta

Poliitikko ja tietokirjailija Osmo Soininvaara julkaisi 10.8.2018 blogin, jossa hän kirjoitti ratkaisseensa soten. Hänen mukaansa sote-uudistuksen tavoitteet voidaan saavuttaa sijoittamalla sata miljoonaa euroa vuodessa perusterveydenhuoltoon. Tällä rahoituksella hän esittää palkattavan noin tuhat lääkäriä lisää terveyskeskuksiin.

– Jos soten ratkaiseminen olisi niin yksinkertaista kuin Soininvaara antaa blogissaan ymmärtää, mihin tuhannet valmistelijat ja päättäjät ovat käyttäneet aikaansa lähes 15 vuoden ajan? Soininvaaran blogin julkaisu ajoittuu sopivasti mätäkuulle − ja mätäkuun jutuksi se pitää laskeakin, kommentoi Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen

Soininvaara keskittyy blogissaan nykyiseen julkisen sektorin perusterveydenhuoltoon. Hän ei näe haasteita muilla sote-sektoreilla, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ja vanhusten sosiaalipalveluissa. Hän ei myöskään näe riippuvuussuhdetta soten rahoituksen sekä kansantalouden ja julkisen talouden välillä.

– On yllättävää ja perin outoa, että sote-valmistelussa koko ajan eri rooleissakin toiminut ja kokenut Soininvaara sortuu kirjoittamaan noin populistisen blogin. Hänen täytyy tietää ja ymmärtää, että soten ratkaisu ei ole noin yksinkertainen. Mihin hän kirjoituksellaan pyrkii? Partanen kysyy.

Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut palveluiden saatavuuden parantaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja sitä kautta hyvinvointi-/terveyserojen kaventaminen sekä arvioidun kustannusten kasvuvauhdin taittaminen kansantalouden kestävyyden edellyttämälle tasolle. Näiden tavoitteiden yhtäaikainen saavuttaminen on väestön ikärakenteen muutoksenkin takia erittäin haastavaa. Se edellyttää merkittävää tuottavuuden parantamista koko palvelujärjestelmässä, ei vain perusterveydenhuollossa. Sote-palvelujärjestelmän uudistamiseksi tarvitaan lukuisia erilaisia toimenpiteitä ja niiden oikeaa kohdentamista.

– Mistä saadaan tuhat lääkäriä terveyskeskuksiin ja mihin terveyskeskuksiin − ja millä hinnalla? Ja vaikka saataisiinkin ja kohtuullisin kustannuksinkin, mistä syntyy kannuste tuottavuuden parantamiseen terveyskeskuksissa ja koko palvelujärjestelmässä? Vaikka terveyspalveluiden saatavuus lisääntyvän lääkäriresurssin myötä aluksi hieman paranisi, on hyvin todennäköistä, että samalla tuottavuus laskisi merkittävästi. Seuraavaksi tarvittaisiin erikoissairaanhoitoon 500−1000 uutta lääkäriä ja muuta terveydenhuollon ammattilaista sekä rahoitusta investointeihin − ja sitten taas lisää lääkäreitä perusterveydenhuoltoon. Tuhon kierre olisi valmis, muistuttaa Partanen.

« Takaisin