« Takaisin

Maahanmuuton tieteellinen tutkimus herättää tunteita

EMN eli Euroopan muuttoliikeverkosto (The European Migration Network) järjesti Helsingissä hotelli Presidentissä tiistaina 26.9.2017 tiedeseminaarin, jossa käsiteltiin monipuolisesti maahanmuuttoa Suomen ja suomalaisuuden näkökulmasta. Koska aihe, tieteellisestä käsittelytavastaan huolimatta, herättää niin paljon vahvoja tunteita, oli tilaisuus tavallista tiedeseminaaria tarkemmin turvattu. Paikalla oli siis nappikorvaisia mustiin pukuihin puettuja nuoria turvamiehiä ”riittävä määrä”. Se ei kuitenkaan oleellisesti pilannut akateemista tunnelmaa. Virallisesti tilaisuus oli juhlaseminaari ja otsikoitu maahanmuuttoa koskien aiheisiin: ”Globaali, eurooppalainen ja kansallinen näkökulma”.

Tiedeseminaarin ohjelma oli varsin onnistunut. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg alusti seminaarin. Maahanmuuttoviraston tutkija Antero Leitzinger käsittteli maahanmuuton historiaa suomalaisesta näkökulmasta. Hän keskittyi vuosiin 1812-1972. Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen kertoi tieteellistä asiaa teemalla ”sodanjälkeisistä vuosikymmenistä nykyaikaan”. Aamupäivästä esiintyi myös professori Philippe De Bruycker, joka kertoili EU-maahanmuuttolainsäädännöstä. 

Tiedeseminaarin iltapäivä alkoi taiteellisemmalla otteella, kun opintoneuvoja Yonca Ermutlu piti kokemuksellisen puheenvuoron: ”Maahanmuuttajan identiteetin muotoutuminen”. Taiteellisesti lahjakas Yonca piti eräänlaisen performanssin, jossa hän ripusti laulunsa aikana pyykkinarulle ensin huiveja ja sen jälkeen selitysten saattelemana ripusti narulle huivien päälle ”kuusi tulokulmaa” paperiplakaatien muodossa. Ne olivat musikki, äidinkieli/nimi/sukunimi, sukupuoli/koulutus, uskonto/kansallisuus/kansalaisuus, yhteiskunta ja koti. Yonca avasi hyvin, miten nämä aiheet liittyvät maahanmuuttajan identiteettiin. Ermutlun lähestyminen aiheeseen oli taiteellinen, pedagogisesti taitava ja sopivan avartava. Taustansa vuoksi hän avautui toki pääasiassa turkkilaisen maahanmuuttajan näkökulmasta. Ainoastaan hiukan liioitteleva ja ripauksen asiaton feministinen asenne oli pieni epäonnistuminen Ermutlun muutoin niin mainiossa esiintymisessä. Suvaitsevaisuuteenhan kuuluu myös tasa-arvon ja miesten suvaitseminen.

Tiedeseminaarin lopuksi julkkis, toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen alusti teemalla ”ajatuksia eettisestä maahanmuuttojournalismista”. Raulin alustus oli varsin tunteisiin vetoava, johon lisän toivat muutamat valokuvat pitkän toimittajauran varrelta. Seminaari päättyi paneelikeskusteluun. Siihen oli osallistujiksi suunniteltu kaksi toimittajaa (plus Virtanen, joka moderoi tilaisuuden), yksi tutkija ja kolme valtion virkamiestä.

Erityistä kiitosta tiedeseminaarille on hyvä antaa juuri niistä tieteellisimmistä osista.  Tutkija Antero Leitzinger avarsi käsityksiä suomalaisuudesta ja tuli muistuttaneeksi meitä niistä oleellisista historiallisista tekijöistä, joiden avulla ja kautta meidän on helpompi ymmärtää ja tunnetasolla käsitellä maahanmuuttoon liittyvää nykyproblematiikkaa järkevästi ja viisaan kiihkottomasti. Esim. tieto siitä, että Suomi on ollut historiallisesti kansainvälisempi ja suvaitsevampi maa kuin Ruotsi, ja että suomalaiset ovat aikojen saatossa muuttaneet suurin joukoin ulkomaille itsekästä taloudellista etu tavoittelemaan mm. Ruotsiin ja Amerikkaan. Oleellista on myös tajuta, että usein siirtolaisia ja maahanmuuttajia saattaa hyvällä tavalla yhdistää kokemus maahanmuuttajan positioon joutumisesta. Esim. Suomessa islamilaiset tataarit ja juutalaiset ovat pitäneet Suomessa asuessaan erinomaisen hyviä ja rauhallisia suhteita yllä koko suomalaisen historian ajan. Nykyäänkin tatarit ja juutalaiset mm. pelaavat jalkapalloa yhdessä vuosittain.

Uskontotieteen dosentti ja nykyinen Siirtolaisinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen toi myös hyvin tieteellistä näkökulmaa esiin mm. maahanmuuttajien uskonnollista toimintaa koskien, sekä avarsi kotoutumiseen liittyviä kysymyksiä. Tuomaksen luento auttoi kovapäisempääkin ymmärtämään, ettei maahanmuutto ja pakolaisuus ole missään muodossa mustavalkoinen asia, sillä aina taustalla on niin suuri joukko erilaisia inhimillistä hätää aiheuttavia tekijöitä, ettei viisas voi mennä ääripäähän asiaan liittyvässä ajattelussaan. Kun tiedämme, että nykyisin maahanmuutto ja siihen liittyvät poliittiset intohimot aiheuttavat tunne-epätasapainosta ja pelkotiloista kärsiville ihmisille suuriakin tunnepurkauksia puoleen tai toiseen, sekä pahimmillaan epärationaalista ja jopa väkivaltaista käytöstä, voi vain toivoa, että tämän seminaarin tapaisia jäsentyneitä tiedetilaisuuksia järjestettäisiin enemmänkin ja avoimemmin. Se olisi hyväksi niin Suomelle yhteiskuntana, suomalaisille kuin koko maassamme asuvalle ja oleskelevalle väestölle.

Tapio Sippoin, kulttuuri- ja tiedetoimittaja

Katso video

Kokemuksellinen puheenvuoro: Maahanmuuttajan identiteetin muotoutuminen

Asioista lisää kiinnostuneiden kannattaa käydä tutustumassa Euroopan muuttoliikeverkoston sivuille; www.emn.fi 

Tässä linkit muutamiin EMN:n tuottamiin raportteihin.

Illegal employment of third-country nationals in the European Union-synteesiraportti:

Kolmansien maiden kansalaisten laiton työnteko - Suomen raportti (kieliversiot EN/FI yhdessä):

Uudelleensijoittaminen ja humanitäärinen maahanpääsy-synteesiraportti FI

Uudelleensijoittaminen ja humanitäärinen maahanpääsy - Suomen raportti (kieliversiot EN/FI yhdessä)

« Takaisin