« Takaisin

Maailmantalouden vaimea kehitys hidastaa talouskasvua Suomessa jo tänä vuonna

Suomen Pankki 19.09.2019. 13:13:58

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn oli kuultavana eduskunnan talousvaliokunnassa 19.9.2019. Tilaisuus oli julkinen.

Pääjohtaja Olli Rehn ilmaisi huolensa maailmantalouden kasvun laaja-alaisesta hidastumisesta ja sen vaikutuksista euroalueelle ja Suomeen. Maailmantalouden kasvua ovat vaimentaneet etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit ja näistä kumpuava epävarmuus. EKP:n syyskuisen ennusteen mukaan euroalueen talous kasvaa tänä ja ensi vuonna vain runsaan prosentin verran. Riskit painottuvat tätä heikomman kehityksen suuntaan. EKP:n ennusteen mukaan euroalueen inflaatio on lähivuosina jäämässä hintavakaustavoitetta hitaammaksi, selvästi alle 2 prosenttiin.

EKP:n neuvosto arvioi syyskuun kokouksessaan, että kestävää kasvua ja inflaatiotavoitetta tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pidemmän aikaa. ”Rahapolitiikkaa kevennettiin merkittävästi, koska inflaatiovauhti on ollut jatkuvasti tavoitetta hitaampaa ja tuoreiden tietojen perusteella euroalueen talouskehitys on heikkoa. Lisäksi odotettua heikomman talouskehityksen riskit eivät ole väistyneet ja inflaationäkymät ovat vaimeita pitkälle eteenpäin,” sanoi pääjohtaja Rehn julkisessa kuulemisessa.

Rahapoliittisilla toimilla on huomattava elvyttävä vaikutus. Niillä pyritään varmistamaan, että rahoitusolot pysyvät erittäin suotuisina ja edistävät euroalueen talouskasvua ja kotimaisten hintapaineiden kasvua. Tämä tukee inflaation kestävää palautumista lähemmäksi keskipitkän aikavälin tavoitetta.

Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet. Kesäkuussa 2019 Suomen Pankki ennusti noin puolentoista prosentin kasvua tälle ja ensi vuodelle. Nyt lyhyen aikavälin mallit ennakoivat enää noin prosentin kasvua vuodelle 2019. Työllisyysasteen aiempi nopea nousu on seisahtunut. ”Heikentyneet kasvunäkymät ja julkista taloutta koskevat linjaukset syventävät julkisen talouden alijäämää selvästi suhteessa Suomen Pankin kesäkuun ennusteeseen ja kääntävät velkasuhteen kasvuun ilman uusia toimenpiteitä. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden vahvistaminen olisi tarpeen väestön ikääntymisen takia. Kestävyyden vahvistamiseksi tavoitteeksi asetettu työllisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin on ratkaisevan tärkeä ja välttämätön saavuttaa,” totesi pääjohtaja Rehn.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut pitkään heikentäen kansantalouden kykyä sopeutua häiriöihin. Huoli velkaantumisesta koskee etenkin niitä kotitalouksia, joiden velkataakka on raskas. Kulutusluottojen ja taloyhtiölainojen kasvu on muuttanut kotitalouksien velan rakennetta aiempaa riskipitoisemmaksi. Samalla luottolaitossektorin ulkopuolisen luotonannon merkitys kasvaa.

”Makrovakauspolitiikalla lievennetään rahoitusvakautta uhkaavia haavoittuvuuksia. Rahoitusjärjestelmän muutos edellyttää makrovakausvälineiden kehittämistä. Mahdollisiin uusiin välineisiin lukeutuvat kotitalouksien tulosidonnainen velkakatto ja taloyhtiölainojen enimmäismäärän rajoittaminen,” pääjohtaja Rehn korosti.

« Takaisin