« Takaisin

Muikku ja kuha ovat sisävesien arvokkaimmat saalislajit

Luonnonvarakeskus. 16.10.2019

Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2018 saaliiksi sisävesiltä 5,2 miljoonaa kiloa kalaa. Vuonna 2017 saalis oli 6,5 miljoonaa kiloa. Saaliin pieneneminen johtui pääosin nuotalla pyydetyn muikun määrän vähenemisestä. Rapusaalis oli jonkin verran alle 600 000 rapua, mistä lähes kaikki oli täplärapua. Saaliin arvo oli 14,7 miljoonaa euroa, mikä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. 

Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) sisävesien kaupallisen kalastuksen vuoden 2018 saalistilastosta.

– Kuhasaalis kasvoi hieman jopa edellisten vuosien ennätysmääristä. Nuottamuikun saalismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Luultavasti se osin heijastelee muikkukannan koon vaihtelua, mutta huonot jääolosuhteet ja jään alle muodostunut hyhmä vaikeuttivat talven nuottapyyntiä itäisessä Suomessa ja Satakunnassa. Troolilla pyydystetyn muikun määrä ei vähentynyt lainkaan, kertoo yliaktuaari Mika Rahikainen Lukesta.

Kuha saavuttamassa muikun merkityksen

Muikku on edelleen sisävesien tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan. Kuhasaaliin arvo on kuitenkin jo lähellä muikun arvoa. Muikkusaaliin arvo oli 5,8 ja kuhasaaliin 4,8 miljoonaa euroa. Yhdessä nämä kaksi lajia muodostavat kolme neljännestä sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta. Saaliin arvo lasketaan kalastajien saaman arvonlisäverottoman hinnan ja saaliin määrän tulona.

Siika oli sisävesien kolmanneksi arvokkain saalislaji, kun vielä kahtena edellisenä vuotena se oli täplärapu. Siikasaaliin arvo oli 0,8 miljoonaa euroa. Kahdessa vuodessa lisäystä on ollut 60 prosenttia. Särkisaaliin arvo oli suurempi kuin hauki- tai ahvensaaliin arvo. Taimen- ja järvilohisaaliin arvo oli noin puoli prosenttia kalansaaliin kokonaisarvosta.

Rapusaaliin arvo ja määrä pienenivät selvästi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Jokiravun kohdalla pieneneminen on ollut hyvin voimakasta. Se saattaa kuvastaa erittäin uhanalaiseksi luokitellun lajin ravustettavien kantojen määrän vähenemistä ja jäljelle jääneiden kantojen heikkoutta. Jokirapua oli enää kolme prosenttia koko rapusaaliin määrästä. Täplärapujen osalta saaliin väheneminen tuskin johtuu rapumäärien pienentymisestä, vaan todennäköisemmin markkinatekijöistä.

Kaupalliseksi kalastajaksi rekisteröityneiden määrä kasvoi edelleen – vain osa kalasti aktiivisesti

Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilasto perustuu Luken keräämiin rekisteritietoihin.

Vuonna 2018 Ely-keskuksen ylläpitämässä kaupallisten kalastajien rekisterissä oli 1 935 kaupallista kalastajaa. Määrä on kasvanut noin 10 prosenttia vuodesta 2017. Osa heistä ei kuitenkaan kalastanut lainkaan, ja monen kalastajan saaliit olivat pieniä.

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen kalastuslain uudistuksen jälkeen kaikkien kalaa sisävesiltä myyntitarkoituksessa pyytävien henkilöiden on ilmoittauduttava Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ylläpitämään rekisteriin, pidettävä kalastuksestaan päiväkirjaa ja ilmoitettava saalistiedot Lukelle vähintään kerran kalenterivuodessa.

Myös sisävesillä kaupalliseen kalastukseen käytettävien alusten ja veneiden rekisteröinti on tullut pakolliseksi 12.12.2016 voimaan tulleen lain (Laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta) 1048/2016 mukaisesti.

« Takaisin