« Takaisin

Nobelin rauhanpalkinto 2018 ja Nobelin historia


Tukholman Nobel-museo 6.10.2018

Kulttuuri- ja tiedetoimittaja Tapio Sippoin

Tänä vuonna rauhanpalkinto meni aidosti hyville ihmisille. Irakilainen jesidiaktivisti Nadia Murad ja kongolainen lääkäri Denis Mukwege jakavat tämänvuotisen rauhanpalkinnon. Palkinto menee oikeaan osoitteeseen, sillä monien sotien seurauksena naiset kokevat edelleen käsittämättömiä asioita. Palkitut pyrkivät auttamaan seksuaalista väkivaltaa kokeneita sodan uhreja. Denis Mukwege on kongolainen gynekologi, joka on auttanut väkivaltaisuuksia kokeneita uhreja. Elisabeth Rehn haastatteli TV:ssä Mugwegea jo kahdeksan vuotta sitten. Siis keskusteluohjelma Elisabeth kohtaa (ruots. Elisabeth möter). Rehn on itsekin paljon maailmalla liikkuva ihmisoikeustaistelija. Saapa nähdä, kuinka nopeasti ohjelmasta tulee uusinta. Mukwege kertoi omistavansa palkinnon kaikille seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneille naisille. Hän on ollut palkintoehdokkaiden joukossa jo vuosia ja on omistanut elämäntyönsä seksuaalisen väkivallan kohteiksi joutuneille naisille. Mukwege vaatii kansainväliseltä yhteisöltä tiukempaa suhtautumisesta seksuaaliseen väkivaltaan sodan välineenä. 

Jos Mukwege on ”stydi äijä”, niin toinen puoliksi jaetun rauhanpalkinnon saanut on vieläkin ”stydimpi” henkilö, joka tietää ja tuntee naisten kärsimyksestä ”lähes kaiken”, jos niin voi sanoa. Nadia Murad on itse raiskauksen uhri, joka pakeni Isisin joukkojen seksiorjuutta. Hän on kertonut omista kokemuksistaan järjestön vankina. Nadia Murad on kristitty ja syntynyt jesidialueella Sinjarissa Syyrian rajan tuntumassa. Isis hyökkäsi Sinjariin vuonna 2014 ja silloin Nadia Murad joutui Isisin joukkojen seksiorjaksi ja pakkotyöhön. Naisten joukkoraiskaaminen oli näille muslimitaistelijoille arkipäivää. Osa siepatuista naisista ja lapsista koulutettiin myös äärijärjestön taistelijoiksi. Muradin painajaismainen vankeus kesti kolme kuukautta. Noin 3000 hänen kohtalotoveriaan on vieläkin kateissa. Tänään Nadia Murad toimii YK:n ihmiskaupan torjuntaa edistävänä hyvän tahdon lähettiläänä. Murad kertoo pitävänsä palkintoa kunnianosoituksena ja jakavansa sen kaikkien seksuaalisen väkivallan uhrien kanssa eri puolilla maailmaa. Nadia Muratin sanoin: ”Minä ajattelen lapsia, joiden kanssa kasvoin, ja mitä meidän täytyy tehdä heidän suojelemisekseen. Vähemmistöjen vainon on loputtava. Seksuaalista väkivaltaa naisia kohtaan ei pidä koskaan hyväksyä.

Nobelin rauhanpalkinnon historia

Tänä vuonna ehdolle on asetettiin 331 henkilöä tai järjestöä. Viime vuonna rauhanpalkinnon sai kansainvälinen ICAN-kampanja ydinaseiden kieltämiseksi Palkinnon arvo on noin 870 000 euroa. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1901. Palkintoa ei jaettu esimerkiksi ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana. Palkinnonjaon yhteydessä Tukholma on taas kerran maailman huomion keskipisteessä, sillä Nobel yhdistyy eniten juuri Tukholmaan, vaikka rauhanpalkinto jaetaankin Oslossa. Nobelin elämästä ja kaikista Nobelin palkintojen saajista voi kerätä ymmärrystä fiilistelemällä Tukholman vanhassa kaupungissa ja vierailla siellä olevassa korkeatasoisessa museossa.

Tutustumiskohteena Nobel-museo 

Tukholman kulttuuri- ja sivistysantiin kuuluva Nobelin palkinto- ja tiedemuseo sijaitsee Tukholman vanhassakaupungissa entisessä pörssitalossa Börshusetissa. Museo avattiin vuonna 2001, kun Nobel-palkinto oli yltänyt sadan vuoden ikään. Tuota melko pientä ja tiivistunnelmaista museota kannattaa mennä tutkailemaan. Saatat päästä ihastelemaan osaavan museo-oppaan kertomat detaljit, joita on niin runsaasti, että niihin meinaa suorastaan eksyä.

Värikäs kosmopoliitti Alfred Nobel

Alfred Nobel syntyi Tukholmassa vuonna 1833. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi neljä poikaa ikäjärjestyksessä: Robert, Ludvig, Alfred ja Emil. Perheen isä Immanuel Nobel oli keksijä ja menestyvä liikemies. Alfredin ollessa yhdeksän vuotta vanha perhe muutti Pietariin. Isä pääsi sotilaskäyttöön liittyvillä keksinnöillään Venäjän tsaarin suosioon. 

Alfred Nobel (1833–1896) oli kosmopoliitti, joka vietti osat elämästään Pietarissa, Tukholmassa, Italiassa ja Pariisissa, sekä matkusti laajalti ympäri maapallon markkinoimassa tärkeintä keksintöään dynamiittia. Alfred tosin ei ollut täysin tyytyväinen keksintöönsä, sillä vaikka dynamiitin keksiminen ratkaisi monta ongelmaa mm. kaivosteollisuudessa, se myös aiheutti uusia. Esimerkiksi sodissa käytettiin dynamiittia. Tämä dilemma lienee ollut yksi tärkeimmistä motivaattoreista, kun Alfred Nobel julkaisi ja toteutti elämänsä loppupuolella rakentavimman ja kauaskantoisimman ideansa eli Nobel-palkinnot ja erityisesti Nobelin rauhanpalkinnon.

Alfred Nobel aloitti Tukholman laboratoriossaan tieteelliset tutkimustyöt nitroglyseriinin teollisen tuotannon aloittamiseksi. Vuonna 1866 Alfred Nobel onnistui keksimään räjähdysaineen, jota voitiin käsitellä turvallisesti. Hän antoi keksinnölleen nimen dynamiitti. Alfredin veljet harjoittivat menestyksellistä liiketoimintaa Venäjällä Bakun öljykentillä halliten koko Euroopan öljyteollisuutta. Veljet saivat myös Alfredin houkuteltua mukaan sijoittajaksi. Toiminta oli erittäin kannattavaa. Suurin osa Alfred Nobelin valtavasta omaisuudesta tulikin Kaukasian öljykentiltä eikä dynamiitista. Veljesten liiketoiminta tyrehtyi vasta, kun Neuvostoliiton aikana yhtiö kansallistettiin vuonna 1920. Dynamiitin keksimisestä huolimatta Alfred Nobel piti itseään rauhan edistäjänä. Hän uskoi naivisti, että sodat loppuisivat, kun aseet olisivat riittävän tehokkaita.

Kohuttu testamentti

Nobel kuoli San Remon kaupungissa Italiassa joulukuun 10. päivänä vuonna 1896, eli vain 63-vuoden iässä. Museossa on nähtävillä monia Alfredin henkilökohtaisia tavaroita ja mm. hänen alkuperäinen Alfred Nobelin kuolinnaamio. Kuollessaan Nobel oli eräs Euroopan rikkaimmista henkilöistä. Ökyrikkaan Nobelin testamentti oli aikansa sensaatio. Sukulaiset jäivät nuolemaan näppejään, sillä Nobel testamenttasi lähes koko omaisuutensa säätiölle. Lahjoitussumma oli 32 miljoonaa kruunua, joka oli siihen aikaan valtaisa summa rahaa. Testamentin mukaan säätiön tuli jakaa vuosittain palkinto fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan työn merkittävälle kehittäjälle. Nobel-palkinto voidaan myöntää kenelle tahansa, mikä oli poikkeuksellinen ajatus 1800-luvun lopulla. Ensimmäiset palkinnot jaettiin vuonna 1901.

Viisi palkintoa ja kaksi varjopalkintoa

Fysiikan ja kemian palkinnot myöntää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, lääketieteen palkinnon Karoliininen instituutti, kirjallisuuden Ruotsin akatemia ja rauhanpalkinnon Norjan Nobel-komitea. Lisäksi nykyisin on olemassa Ruotsin keskuspankin lahjoittamilla varoilla myönnettävä taloustieteen ”Nobel-varjopalkinto”, eli Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi, jota kutsutaan puolitotuudellisesti myös Nobelin taloustieteen palkinnoksi. Kaikkien näiden palkintojen voittajat saavat mitalin lisäksi lähes miljoonan euron rahapalkinnon. Näiden lisäksi on olemassa tietotekniikan varjo-Nobel eli Turing-palkinto. Se on vuosittain jaettava palkinto, joka myönnetään tietotekniikkaa merkittävästi kehittäneelle henkilölle. Palkintoa on usein kutsuttu erheellisesti ”tietotekniikan Nobel-palkinnoksi”. Turing-palkintoa on jaettu vuodesta 1966 lähtien. Palkinnon myöntää Association for Computing Machinery -järjestö, ja sitä sponsoroivat Intel ja Google. Palkinnon arvo on 250 000 dollaria. Palkinto on nimetty modernin tietojenkäsittelyn uranuurtaja Alan Turingin mukaan.

Tyytyväiset suomalaiset museokävijät

On helppo todeta, että Nobel-museo on usein suomalaisryhmien mielestä tutustumisen arvoinen. Erityistä arvostusta ja huomiota herättävät suomalaiset Nobel-palkitut. Kattoa kiertää satunnaisessa järjestyksessä kaikkien palkittujen yli 900 valokuvaa saateteksteineen. Mukana ovat myös Alfred Nobelin muistolle omistetun taloustieteen palkinnon saajat. Joukosta on toki myös tuore palkittu Bengt Holmström, ns. neljäs palkittu suomalainen. Hänelle juuri myönnettiin talouden Nobel 2016. Palkittujen kuvat ovat katossa suurelta osin nipussa ja vain paikoin ne tulivat selvemmin esiin. Erikoisella tuurilla voi osua paikalle, kun esim. rakkaan presidenttimme Martti Ahtisaaren kuva tulee juuri kohdalle.

« Takaisin