« Takaisin

Rajoitukset vieneet asiakkaat hotelli- ja kylpyläalalta – valtion suora tuki välttämätön

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry. 21.04.2020. 10:30:58

Suomen rajojen sulkeminen sekä kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset ovat vieneet asiakkaat hotelleilta ja kylpylöiltä. Auki olevien hotellien käyttöasteet ovat tällä hetkellä 2–5 prosenttia. Hotelleista kiinni on jo noin 80 prosenttia. Kuitenkin suuri osa kuluista juoksee edelleen. Vuokran osuus kuluista on iso. Erittäin harva vuokranantaja on alentanut vuokraa tai poistanut vuokranmaksuvelvollisuuden. Toimiala on raskaasti tappiollinen. Sen toipuminen epidemian päättymisen jälkeen on muita matkailualoja hitaampaa, koska ulkomaalaisten asiakkaiden ja liikematkustajien määrä on suuri. Myös hotelli-investoinnit ovat peruuntumassa. Toimiala tarvitsee valtiolta rahallista tukea muiden Pohjoismaiden tavoin yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi.

Eduskunta on päätöksellään sulkenut hotellien ja kylpylöiden ravintolat, hallituksen päätös Suomen ulkorajojen sulkemisesta on karkottanut ulkomaalaiset turistit ja liikematkailijat sekä aluehallintovirastojen päätös kieltää yli 10 henkilön kokoontumiset on lopettanut kongressi- ja kokoustoiminnan. Julkinen valta on päätöksillään kieltänyt yrityksiä harjoittamasta elinkeinoaan ja vienyt työntekijöiltä mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan.

– Julkisen vallan toimet ovat johtaneet siihen, että toimialan yritysten liiketoiminta on estynyt. Ymmärrämme toimia, joilla koronaviruksen leviämistä rajoitetaan. Toisaalta eduskunnan ja hallituksen on osaltaan kannettava vastuunsa niistä valtavista tappioista, joita hotelli- ja kylpyläalalle aiheutuu. Erilaisia suoraan niille suunnattuja tukimalleja on tehty muissa Pohjoismaissa. Jos Suomessa ei toimita samalla tavalla, Suomi putoaa etenkin kansainvälisen matkailun kelkasta. Majoitusalan liikevaihto laskee tänä vuonna 0,6–1,1 miljardia euroa kriisin pituuden mukaan, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Suomessa oli ennen koronakriisiä kaikkien aikojen hotelli-investointien buumi. Yksin pääkaupunkiseudulle oli tulossa noin 30 uutta hotellia. Suuri osa näistä investoinneista jää toteutumatta.

Hotelli-, kylpylä- ja kongressitoimialat toipuvat kriisistä hitaammin kuin muut kotimaan matkailun toimialat. Ulkomaalaisten yöpymisten määrä koko Suomessa on 32 prosenttia ja Helsingissä 54 prosenttia. Myös koti- ja ulkomaalaisten liikematkailijoiden yöpymisten määrä on suuri, koko maassa 38 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 48 prosenttia yöpymisistä. Näiden asiakasryhmien paluu Suomeen kestää kauan. Toimialan kriisi jatkuu siten useamman vuoden. Kotimaisella kysynnällä on olennainen merkitys toimialan selviytymisen kannalta.

– Hotelli- ja kylpyläalan kiinteät kulut ovat suuret: vuokrat 20–35 prosenttia, palkat henkilöstösivukuluineen yli 20 prosenttia ja raaka-ainekulut lähes 15 prosenttia liikevaihdosta. Vuokrien merkitys on olennainen yritysten selviämisen kannalta. Useissa vuokrasopimuksissa on niin iso minimivuokra, etteivät hotellit ja kylpylät pysty sitä maksamaan, Timo Lappi sanoo.

Vuokrien siirto akuutin koronakriisin jälkeiseen aikaan ei auta, koska yritysten kassat ovat tyhjiä ja tulevaisuuden näkymät ovat heikot.

– Tästä huolimatta ylivoimainen enemmistö hotellien ja kylpylöiden vuokranantajista ei ole suostunut alentamaan vuokriaan merkittävästi. Tämä ei ole vastuullista toimintaa eikä vuokranantajienkaan kannalta järkevää, koska toimialan sopeutuminen heikkoon kysyntään tapahtuu silloin konkurssien ja yrityssaneerausten kautta. Se heikentää merkittävästi myös toimialan tulevaisuuden investointikykyä. Vetoan voimakkaasti vuokranantajiin, että ne alentaisivat vuokria koronakriisin ajalta merkittävästi ja sen jälkeenkin ja auttaisivat näin hotelleja ja kylpylöitä selviytymään, Timo Lappi vetoaa.

Samanlainen palvelujen kysyntätilanne kuin hotelleilla ja kylpylöillä on myös kongressikeskuksilla, messuilla, keilahalleilla sekä leikki- ja liikuntapuistoilla.

« Takaisin