« Takaisin

Turvetuotanto työllistää tuhansia ihmisiä

Vuonna 2018 turvetuotannon suora työllistävä vaikutus oli noin 2 300 henkilötyövuotta ja välillisesti noin 4 200 henkilötyövuotta. Tuotantoaikana, touko-elokuussa, alalla työskenteli 5 000–6 000 toimihenkilöä, yrittäjää ja kausityöntekijää. Tuotantokauden ulkopuolella ympäristötyöt ja koneiden kunnostaminen sekä turpeen toimitukset työllistävät noin 1 500 koko- ja osa-aikaista yrittäjää ja työntekijää. 

Turvetuotanto työllistää siellä, missä on suhteellisesti eniten turvemaita ja käyttökohteita. Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien sekä Savo-Karjalan alueille keskittyy yli puolet alan työllistävästä vaikutuksesta. Silti Kaakkois-Suomen, Satakunnan ja Lapin maakunnissakin alan vaikutus on 200 henkilötyövuotta. Turpeen alueellinen merkitys kaukolämmön tuotannossa vaihtelee suuresti. Energiateollisuuden kaukolämpötilaston mukaan seitsemässä maakunnassa osuus oli yli 30 % vuonna 2017 (Etelä-Pohjanmaa 55 %, Pohjois-Pohjanmaa 49 %, Keski-Suomi 42 %, Lappi 42 %, Keski-Pohjanmaa 39 %, Pohjois-Karjala 33 %, Kainuu 33 %). 

- Turpeen merkityksessä työllisyydelle, energiahuollolle ja huoltovarmuudelle on suuria alueellisia eroja maamme sisällä. Samalla tiedämme, että ilmastotavoitteet saavutetaan energiasektorilla varmasti päästökaupan avulla. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun esitetään vaatimuksia turpeen energiakäytön lopettamisesta, sanoo toimitusjohtaja Harri Laurikka Bioenergia ry:stä.  

Turvetuotantoalueita on käytössä Suomessa noin 60 000 hehtaaria, ja niillä urakoi satoja pieniä koneyrityksiä. Turvetuotantoalueet voivat nykytilanteessa sijoittua vain sellaisille jo ojitetuille alueille, joilla on alhainen luonnontilaisuusluokitus. Turvetuotannon jälkeen alueet metsitetään, uudelleen soistetaan tai niitä otetaan muuhun maankäyttöön, kuten pelloiksi.

Maailmalla uusien tuotteiden kysyntä kasvaa

Energiaturpeen käyttö on 2010-luvulla merkittävästi supistunut. ÅF:n tekemän selvityksen mukaan turpeen käyttö energiantuotannossa puolittuu nykytilanteesta noin 7 TWh:iin, jos päästöoikeus kallistuu vuoteen 2030 mennessä noin 30 euroon tonnilta ja tuotannon nettomääräinen kehitys on nykyisenkaltainen. Turpeen energiakäyttö on silti ilmastokeskustelussa kohdannut alasajovaatimuksia. Alalla työskentelevät kokevat suurena haasteena energiaturpeen käytön vähenemisen.

- Energiaturpeella nähdään yleisesti rooli siirtymäajan huoltovarmuuspolttoaineena. Se tarkoittaa tuotannon ja käytön jatkumista huoltovarmuuden edellyttämällä tasolla. Toisaalta kasvu- ja ympäristöturpeen sekä uusien suobiomassasta valmistettujen tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa. Uusien tuotteiden ansiosta kotimaisella turpeella voidaan jo nyt korvata fossiilisia raaka-aineita. Niille pitäisi löytyä tekijöitä tulevaisuudessakin, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo.

- Tässä murrosvaiheessa kaivataan reilua ja hallittua siirtymää uudenlaiseen turpeen hyödyntämiseen. Joidenkin poliitikkojen ja tahojen vaatima energiaturpeen kielto ei ole järkevä tapa hoitaa turpeen käytön murroksen vaatimia muutoksia. Tarvitaan hallitumpaa ja kokonaisvaltaista turpeen käytön tarkastelua ja siihen pohjautuvia päätöksiä, sanoo varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta.

« Takaisin