« Takaisin

Vanhustenviikolla pohditaan hyvää seniorin arkea

05.10.2020

Vanhustyön viikko on menossa ja aktiivisesti pohditaan sitä, mikä on ikääntyvän ihmisen hyvä arki kotona. Mutta onko arki hyvää, jos joku käy huikkaamassa lääkkeet ja einekset syötäväksi, mutta arki on yksinäistä ja aktiivisuus jää laimeaksi. Aktivaation puute myös huonontaa entisestään kuntoa. Palvelukotiinkaan siirtyminen ei välttämättä helpota, kertovathan tutkimustulokset, että aktiivisuus näissä keskimäärin entisestäänkin vähenee. 

Ilostu Oy ja ilostuttajat tähtäävät kotona asuvan seniorin aktivaatioon ja elämäniloon, ei vain välttämättömässä hoivassa, vaan senioreita aktivoidaan monipuolisesti niin fyysisellä, henkisellä kuin sosiaalisella puolella.  


Iida Kujanpää

Senioreiden kanssa on tehty sekä ihan tavallisia, arkisia asioita, siivousta ja ruuanlaittoa mutta aktivointia on myös viety vähän pidemmälle”, kertoo Ilostu Oy:n toimitusjohtaja Iida Kujanpää. ”Olemme kyselleet, millaisia toiveita ja unelmia ja ilon aiheita senioreilla on ja mitä he vielä toivoisivat pystyvänsä tekemään iästä huolimatta. Näitä pieniä tai isompia toiveita on sitten lähdetty toteuttamaan”, Kujanpää tiivistää.  

”Usein toiveet ovat hyvinkin arkisia”, Kujanpää jatkaa. ”Seniorit kertovat esimerkiksi toivovansa, että pääsisivät vielä itsenäisesti puistoon, kauppareissulle tai vaikkapa teatteriin. Yksi asiakkaista sanoi toivovansa, että olisi iältään 20 vuotta nuorempi”, Kujanpää kertoo. ”Tähän emme tietenkään pystyneet, mutta teimme lisäkysymyksiä, että mitä erityistä silloin teit? Seniori vastasi, että 20 vuotta sitten hän saattoi tavata kavereita kahvilassa ja käydä vaikkapa jääkiekko-ottelussa. –Toiveiden toteuttaminen mahdollistui pienellä vaivalla ja näin myös elämänilo ja merkityksellisyys lisääntyivät.

Tutkimustulokset kertovat, että vanhusten hoidossa toimia ennakoimalla mahdollistetaan merkittäviä muutoksia niin fyysisessä, henkisessä kuin sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Asiakkaille tehdyn toimintatutkimuksen mukaan aktivoivan elämänlaadun eteen tehdyllä ennakoivalla työllä on saatu hyviä tuloksia. ”Tulokset yhteensä fyysiseen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantumisessa oli 45%. Fyysinen kunto parani tutkittavien kesken 17,7%, henkinen hyvinvointi 71,3 % ja sosiaalinen hyvinvointi 47,7%. 

Arvioinnin pohjana olivat asiakkaan omat kokemukset sekä henkilökunnan arviointi. Jos toimintaa laajennetaan, voidaan indikoida sotekuluihin suuriakin kustannussäästöjä”, tutkimuksen tekijänä ja Vaasan yliopiston väitöstutkijana ja kulttuurimuutosvalmentajan toimiva Maarika Maury ennustaa.  

Olisi helppo hymähtää, että tämä ei voi olla mahdollista, ei ainakaan yhteiskunnan varoilla tai että tällaiset unelmat ovat mahdollisia vain rikkaille. Suomessa väki vanhenee ja vähenee, ja samalla kun väestö vanhenee, kustannukset kasvavat ja rahat ovat koko ajan tiukemmalla. Vanhusten hoivaan käytetään kuitenkin vuosittain noin neljä miljardia euroa. Helposti käy niin, että kustannussäästöissä vanhustenhoidossa raha ei riitä muuhun kuin välttämättömään hoitoon, jolloin ehkä ollaan jo myöhässä.  

”Tulokset kuitenkin kertovat toista”, Maarika Maury toteaa. ”Ennakointiin menevillä kuluilla voidaan vastaavasti vähentää hoitopuolen kustannuksia, sekä viivästyttää ympärivuorokautista hoivaa ja samalla varmistaen elämänlaadun ja merkityksellisyyden myös ikääntyville ihmisille”, kuvaa Maury asian inhimillisiä puolia.

Seniorien luona käytiin keskimäärin pari kertaa viikossa. Jo lyhyessäkin ajassa nähtiin yleisen hyvinvoinnin parantuvan niin fyysisessä aktivaatiossa, sekä henkisessä, että sosiaalisessa hyvinvoinnissa. 

”Rauhallinen tahti ja pidempi käyntiaika oli myös keskeistä. Käymme aina pari tuntia kerrallaan, jolloin jää aidosti aikaa läsnäololle ja aktivaation kannustamiseen. Kun seniori käy ensin tuen kanssa autettuna ulkona, niin usein voimat palautuvat, jolloin omaehtoinenkin aktiivisuus ja liikkuminen mahdollistuvat, tämä taas parantaa kaikkia tuloksia eksponentiaalisesti”, Kujanpää kuvaa tapahtumaketjua. 

”Elämäniloni on palannut ja pystyn tekemään monia asioita myös itsenäisesti paremmin”, kertoo 84-vuotias Ilostu Oy:n asiakas Juhani. ”Tuen avulla pystyn tekemään asioita, joita muuten en pystyisi. Palvelu on tuonut minulle lisävuosia sekä varmasti pidentää sitä aikaa, kun pystyn vielä olemaan kotona”. 

Tulokset näkyivät myös sairaala- tai lääkärikäyntien vähentymisenä. ”Eräs asiakkaamme oli aktiivinen 112-toiminnon käyttäjä. Ilostuttajan käyntien jälkeen turhat soitot ensin vähenivät ja lopulta loppuivat kokonaan”, Kujanpää kertoi tuloksista. ”Ennakoivalla työllä voidaan myös pitkittää palvelutaloon siirtymistä – jopa useita vuosia”, Kujanpää muistuttaa. 

”Lisäksi jokaisen ihmisen kannattaisi miettiä omaa aktiivisuuttaan ja sen ylläpitoa jo hyvissä ajoin. Apua voisi pyytää jo hyvissä ajoin, eikä vasta silloin kun on pakko, Maarika Maury muistuttaa. 


Ilostu Oy:n työporukka

« Takaisin